Kesäretki Tammelaan 5.6.2018

Retkeä kohtasi erittäin kolea sää. Niinimäen bussilla kaikki sujui hienosti. Retkeläisiä oli 19.

Ryhmää johti Harri Raitis, joka vastasi menomatkan ohjelmasta kertomalla grynderi Armas Puolimatkasta. Hän mainitsi Puolimatkan syntyneen Turussa, vaikka eli lapsuu-tensa mummon luona Humppilassa (äiti oli töissä Turussa). Myöhemmin Puolimatka rakensi talojaan osittain Forssan tehtaittensa kautta. Harrilla, joka on kirjoittanut Rauno Puolimatkan lukuun kirjan tämän isästä, oli monta kertomusta ja kaskua Armaksesta. Matka Tammelaan kuluikin kuin huomaamatta. Opas Arja Sura perillä hoiti myös hienosti kohteiden taustoista. Käytiin Tammelan harmaakivikirkossa, Mastialan kuninkartanolla, Lounas-Hämeen Pirtillä, jotkut Kaukolanharjun tornin juurellakin, Portaan Nahkurinvers-taalla ja lopuksi ostoksilla Makulihassa.

Olipa antoisa retki, olisi suonut useammallekin Kiviker-holaiselle.

Kiitokset Jussille ja Harrille retken vetämisestä ja suunnittelusta sekä erityisesti Arja Suralle miellyttävästä opastuksesta.

Ohessa siksak-kuvia (myöhemmin tarkennettavina ja tekstitettyinä)

Harri se siinä kertoilee Armas Puolimatkasta ...

https://youtu.be/CLwGhIX6gKc

Maanviljelysopisto

Mustialan maanviljelysopiston syntyyn vaikuttivat jo 1700-luvulla alkanut yleinen kiinnostus kehittää maataloutta tuottavammaksi ja samalla kehittää Suomen omaa taloutta. Maanviljelysopiston perusti Suomen Talousseura, joka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston perustamisvaliokunnassa olivat muun muassa Talousseuran puheenjohtaja Lars Gabriel von Haartman ja opiston ensimmäinen johtaja Sebastian Gripenberg. Opisto siirtyi valtion haltuun vuonna 1860.

Opiston tarkoituksena oli kouluttaa karjanhoitajia ja maitotalouden hoitajia, lampureita ja maanviljelystyönjohtajia eli vouteja palvelemaan ensisijaisesti suurtiloja ja kartanoita. Katsottiin myös, että järkiperäinen maanviljelys leviäisi suurimmilta tiloilta myös pienimpien tilojen keskuuteen. Opiskelu oli jaoteltuna teoreettiseen ja käytännön opiskeluun, joka kuitenkin alkuvuosina painottui käytännön opiskeluun. Mustialan opistossa 1. marraskuuta 1840 aloitti opiskelunsa kahdeksan voutioppilasta ja kaksi karjakko-oppilasta. Mustialassa annettiin maan ylintä maanviljelysopetusta vuodesta 1865 lähtien, jolloin siellä alettiin kouluttaa agronomeja. Mustialasta valmistuneita agronomeja kutsuttiin aikoinaan mustialiiteiksi. Ylempi meijeriosasto perustettiin vuonna 1881.

Maanviljelysopiston opetusohjelmaan kuului myös muita koulutuslinjoja ja kursseja. Mustialan opistossa kouluttamisen lisäksi koetoimintaa, jossa kasvatettiin Suomessa tuntemattomimpia eläin- ja kasvilajeja. Maanviljelysopistossa myös kehitettiin ja koekäytettiin maanviljelyksessä tarvittavia työkaluja. Professori Gösta Grotenfelt perusti Mustialaan vuonna 1905 maataloushistoriallisen museon, jonka kokoelma koostui vanhoista maatalous- ja kotitalousvälineistä sekä aiheeseen liittyvistä kirjoista.

Maamiesopisto

Kun korkein maatalousopetus siirrettiin vuonna 1908 Helsingin yliopistoon, perustettiin Mustialaan maamiesopisto. vuoden 1906 päätöksellä. Opisto on kuulunut Hämeen ammattikorkeakouluun vuodesta 1992 lähtien.

Punakaarti pidätti huhtikuussa 1918 Vapaussodan aikana 39 Mustialan opiskelijaa. Näistä pidättäjät murhasivat 29 ilman oikeudenkäyntiä.

Tammela on Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä nykyisessä Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 6 114 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 715,15 neliökilometriä, josta 74,62 neliökilometriä on vesistöjä.Väestötiheys on 9,55 asukasta/km².

Tammelan naapurikunnat ovat Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero ja Urjala. Entisistä kunnista Tammelan naapureita ovat olleet Koijärvi, Kalvola, Renko, Pyhäjärvi Ul, Pusula, Somerniemi sekä Nummi-Pusula, ja ennen Hämeenlinnan seudun kuntaliitosta 2009 Tammelan rajanaapurina oli nykyisistä kunnista myös Hattula.

Nimi

Kunnan nimen alkuperästä on erilaisia selityksiä. Tavallisin niistä on johtaa nimi tammesta, vaikka tammen luontainen levinneisyys ei yllä aivan Tammelaan saakka, sillä lähimmät esiintymät lienevät Vihdin seudulla ja Lohjalla. Koska tammi kasvaa pihapuuna Tammelassa melko hyvin, niin voisi olettaa että nimi juontuisi ennen alueella kasvaneesta suuresta pihatammesta. Toinen mahdollinen kantasana on ruotsin kielen sana damm eli pato, joka viittaisi Loimijoen koskiin. Yksi vaihtoehto on myös seudun kantatalo, jonka nimi siirtyi kylän nimeksi. Tammelan kylä mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1423.

Hakkapeliittatapahtuma

Omaleimaista ja ainutlaatuista Hakkapeliittatapahtumaa vietetään 4.-5.8.2018 Tammelassa 40. kerran. Kahden päivän aikana järjestettävä tapahtuma on vuoden mittaisen talkoo- ja yhteistyön voimannäyte. Vuonna 2018 tapahtuman teemana on kaupankäynti 1600-luvulla.

Tapahtuma alkaa lauantaina seppeleenlaskulla, jolla kunnioitamme niiden tammelalaisten miesten muistoa, jotka lähetettiin 30-vuotiseen sotaan Saksanmaalle. Seppeleenlaskun jälkeen väki kokoontuu kirkkoon 1600-luvun jumalanpalvelukseen. Päivien avaus tapahtuu kirkonmenojen jälkeen kirkonmäellä. Avauspuheen jälkeen Hakkapeliittasotilaat suorittavat väenoton ja suuntaavat ratsukoiden (vuodesta 1997 Ratsumieskilta Lempäälän seudun Eskadroona) saattamien kuninkaan vaunujen johdolla kohti Mustialaa, entistä kuninkaankartanon pihapiiriä.
Mustialassa on ainutlaatuinen 1600-luvun markkinatori, jossa on myynnissä käsitöitä, leivonnaisia, yrttejä, saippuaa jne. Kaikki vanhan perinteen mukaan tehtyjä. Lisäksi pääset tutustumaan erilaisiin työnäytöksiin, jotka opastavat sinut vanhoihin työtapoihin. Esillä on saippuan keittoa, taontaa, köyden punontaa, käsikivillä jauhamista, kehräämistä ja paljon muuta.
Torielämään kuuluu myös monipuolinen ohjelma. Päivien aikana voit kuulla ja nähdä tanssi- ja soittoesityksiä sekä luentoja, käydä sotilaiden leirissä ja nälän yllättäessä herkutella perinteisessä hämäläisessä pitopöydässä tai aidossa 1600-luvun pitopöydässä, jossa syödään sormin.
Torin elämässä ovat mukana rahvaan lisäksi myös Kuningas Kustaa II Adolf vaimonsa ja hoviväkensä kera.
Hakkapeliittatapahtumassa parasta on tun1nelma, jota on mahdoton sanoin kuvailla.
Se pitää jokaisen itse kokea, joten – nähdään tapahtumassa!