oli antoisa ja muistoja herättävä matka. 20 kivikerholaista ystävineen koki sen. Sateisesta säästä riippumatta sisäinen lämpö huokui salissa, kun viisi Turun Seitsemässä 1972 ja seutraavina vuosina veljeksessä näytellyttä esittivät muisteluja Turun ajoista.
Hyvä oli retki!!
Muutamia kuvia ja infoa teatterimuseosta ohessa:
Raija-Liisa Seilo, museonjohtaja
Yleishallinto, näyttelyt, yhteiskuntasuhteet, verkostot
puh. 040 1922 301, etu-nimi.sukunimi@teatterimuseo.fi
Yleishallinto, näyttelyt, yhteiskuntasuhteet, verkostot
puh. 040 1922 301, etu-nimi.sukunimi@teatterimuseo.fi
Meri Eerola, projektipäällikkö
Yleishallinto, juhlapalvelu, tilavuokrat
puh. 040 1922 303, etunimi.sukunimi@teatterimuseo.fi
Topi Vainikainen, projektiassistenttiYleishallinto, juhlapalvelu, tilavuokrat
puh. 040 1922 303, etunimi.sukunimi@teatterimuseo.fi
puh. 040 1922 312, projektiassistentti@teatterimuseo
Teatterimuseo tarjoaa
tietoa, oivalluksia, iloa ja viihdettä. Näyttelytoiminnan painopiste on
kotimaisten esittävien taiteiden esittelyssä. Pysyvät näyttelyt Backstage,
Arkadia-teatteri ja Teatterin ullakko tutustuttavat
teatteritaiteeseen yleensä, esittämiseen ja suomalaisen teatterin vaihteisiin.
Vaihtuvat näyttelyt täydentävät pysyvien näyttelyiden teemoja. Kiertonäyttelyt
vierailevat eri puolella Suomea. Verkkonäyttelyihin voi tutustua missä ja
milloin vain. Tee virtuaalivierailu Teatterimuseoon 360º-esittelyssä!
04.11.2019
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen teki perjantaina
päätökset museoiden valtionosuuksista vuodelle 2020. Samalla ministeri nimesi
17 uuden museolain mukaista eri alojen valtakunnallista vastuumuseota. Teatterimuseo on yksi niistä ja vastaa
jatkossakin esittävien taiteiden valtakunnallisesta museotoiminnasta.
Uudessa, vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa museolaissa on
valtakunnallisten erikoismuseoiden sijaan valtakunnallisia vastuumuseoita,
joiden tehtävistä laissa määrätään. Teatterimuseon tallennusvastuualue laajeni
tämän vuoden alussa ja pitää sisällään nyt kotimaisen ammattimaisen teatterin,
tanssin, oopperan, sirkuksen ja esitystaiteen tallennuksen. Laajennuksella
museo valmistautui uuden museolain voimaantuloon.
”Asema valtakunnallisena vastuumuseona tukee Teatterimuseon
monialaista toimintastrategiaa”, toteaa museonjohtaja Raija-Liisa Seilo.
”Vaikka laki esittävistä taiteista ei edennyt samaan tahtiin, kuin vuoden
alussa voimaan astuva museolaki, Teatterimuseon tulevien vuosien suuntaviivat
ja kehityslinjat on suunniteltu työn alla olleen esittävien taiteiden lain
hengessä.”
Raja-aidat esittävien taiteiden alueiden välillä ovat
madaltuneet ja osin sulaneet kokonaan pois. Teatterimuseo on jo uuteen
museolakiin valmistautuessaan toiminut proaktiivisesti ja ottanut myös
tallennus- ja kokoelmatoiminnassaan koko kentän huomioon. Yhteistyö ja
verkostoituminen uusien taidealojen kanssa on käynnistynyt.
Ministeri Kososen mukaan Suomessa eletään nyt vahvaa
museobuumia. Teatterimuseo haluaa pysyä mukana kehityksessä. ”Näyttelymmekin
uudistetaan lähivuosina vastaamaan uutta, laajentunutta toimintakenttää ja
valtakunnallisen vastuumuseon tehtävää”, Seilo kertoo. ”Tulemme osallistamaan
yleisöä ja sidosryhmiämme mukaan näyttelytuotantoon ja museon kehittämiseen. On
tärkeää kuunnella yleisön ja esittävien taiteiden kentän tarpeita ja toiveita
ja reagoida niihin!”
Historiaa
Museo sai alkunsa vuonna 1962, kun
Helsingin kaupunki perusti Helsingin teatterimuseosäätiön lahjana 90-vuotiaalle
suomalaiselle teatterille.[2]
Suomen
Teatterijärjestöjen Keskusliiton teatterimuseojaos oli kerännyt esineistöä
ja 1940-luvulta alkaen.[2]
Niiden lisäksi museon kokoelman perustana toimivat Suomen Kansallisteatterin lahjoittamat 45
pukua ja Kaarlo Bergbomin satavuotisnäyttelyyn vuonna 1943 kerätyt
Suomalaisen Teatterin alkuvaiheeseen liittyvät esineet.[2]
Ensimmäiset näyttelytilat sijaitsivat Balderin
talossa Aleksanterinkadulla.[3]
Ensimmäinen näyttely avattiin 27.
maaliskuuta 1963.[3]
Ensimmäisen vuoden aikana kävi avajaisten kutsuvieraiden lisäksi 584 henkilöä.[3]
Kokoelmat
Museon arkistossa on noin 880
hyllymetriä teatteri- ja tanssialan toimijoiden henkilöarkistoja sekä
teattereiden ja erilaisten teatteriin liittyvien yhdistysten arkistoja.[4]
Kattavimmin arkistossa on toimintansa lopettaneiden tai toisiin yhdistettyjen
teattereiden aineistoja.[4]
Tampereen Työväen Teatteri oli
ensimmäinen edelleen toimiva teatteri, joka lahjoitti aineistonsa arkistoon.[4]
Lisäksi museon arkistosta löytyy teattereiden käsiohjelmia, julisteita sekä
teatteri- ja tanssitaiteen lehtileikekokoelma, joka sisältää teatteriesitysten
lehtiarvostelut vuosilta 1923−2010.[4]
Audiovisuaalisessa arkistossa kuvatallenteita on yli 600 kappaletta ja
äänitteitä saman verran erilaisissa tallennusmuodoissa.[5]
Valokuvakokoelmassa on muun muassa esityskuvia ja
roolikuvia, teatteriväen henkilökuvia ja kuvia teatterirakennuksista,
yhteensä noin 450 000 valokuvaa.[6]
Perinteisesti museo on saanut valokuvia lähinnä teattereiden ja teatteritaiteilijoiden
arkistolahjoituksissa, mutta viime vuosina on vastaanotettu myös valokuvaajien
omia laajoja kokoelmia.[6]
Luonnokset ovat esinekokoelman lukumäärällisesti suurin aineistoryhmä:
lavastus- ja pukuluonnoskokoelma sisältää noin 13 000 luonnosta 1900-luvun
vaihteesta nykypäivään.[7]
Muita esinekokoelmien isoja aineistoryhmiä ovat teatteripuvut,
lavastuspienoismallit, teatterinuket sekä teatteritekniikka, valo- ja
tehostelaitteisto, joiden lisäksi kokoelmassa on taideteoksia, maskeeraukseen
liittyvää esineistöä, tarpeistoa, huonekaluja ja henkilökohtaista esineistöä.[7]
Kaiken kaikkiaan Teatterimuseon kokoelmissa on yli 18 000 esinettä.[7]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti