Vuosikokous 20.2.2019

Vuosikokous 20.2.2019

 Kokouskutsu:

Turun Aleksis Kivi -kerho ry.

V e l j e t

                                                     Turku  02.02. 2019
Vuosikokous ja kerhokokous 20.02. 2019 klo 18
Turun Aleksis Kivi -kerhon vuosikokous pidetään keskiviikkona 20.02.2019 alkaen klo 18 ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-kabinetissa, Aurakatu 24 A.

 Käsitellään seuraavat asiat:
1.Kokouksen avaus, 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja
kaksi pöytäkirjantarkastajaa, ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4.Hyväksytään
kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään vuoden 2018 tilinpäätös, toimintakertomus ja
toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten enimmäismäärä alkaneeksi
toimintakaudeksi. Hallitus esittää määräksi 110 viime vuoden tapaan.
Tällä hetkellä jäseniä on 89.
8. Määrätään varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
Hallitus esittää, että jäsenmaksu on 30 euroa, liittymismaksu 30 euroa .
9. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio alkaneelle vuodelle,
10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.  Hallitukseen
kuuluvat puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja, sihteeri,
taloudenhoitaja ja 5-6 muuta jäsentä. Hallitus jakaa tarpeelliset
tehtävät valittujen kesken.
11. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli kerhon jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Vuosikokouksen jälkeen veljemme Seppo Lohtaja, Nahkapeitturi, esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta Maataloudessa ilmastokäänteen avaimet.

Kerhon myytävät tuotteet
Kerhon tuottamien ja myymien äänilevyjen hinta on 10 euroa. Levyt ovat: Lauluja Seitsemästä veljeksestä,  Kaukametsän lumo, Matti Rag Paanasen sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi. Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo. 

Uusin julkaisumme Nyt ei auta pelko eikä vapistus maksaa 20 euroa.
Kerhon hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on saatavissa
20 euron hintaan. Hiidenkiveltä- ja Kaukametsä-kirjat maksavat 10 euroa.
Julkaisuista tuleva tuotto ohjataan kerhon stipendirahastoon, josta
jaetaan kannustusstipendejä koululaisille.
      Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän tekemiä kerhon adresseja on saatavana. Adressin kannessa on tekijän signeeraama grafiikanlehti tai värikopio. Hinta on 15 euroa.
       Kaikkea voi hankkia kerhokokouksissa tai siten, että ottaa yhteyttä  Tapani Kunttuun puhelimitse numerolla 040 5130668 tai sähköpostitse osoitteella tapani.kunttu@historia-memoria.fi .

Seuraavat kerhokokoukset
Seuraava kerhokokous on maaliskuun 20. päivänä. Professori Lauri Nummenmaa esitelmöi aiheesta Tunteet ja taide. Huhtikuun kokous pidetään 24.4. Silloin dosentti Kari Uotila kertoo Katedralskolanin ja Kauppatorin kaivauksista. Toukokuun kokous on 15.5. Veljiemme Jukka Aaltosen ja Jouko K. Salmisen aiheena on silloin Aleksis Kiven ystävä Emil Fredrik Nervander. Kesäretki tehdään 4.6. Oripään - Loimaan seudulle.

Veikko Luostarinen
kanttoori, puheenjohtaja                            Harri Raitis
                                                      mestari Bonifacius, sihteeri

 Toimintakertomus vuodelta 2018

TURUN  ALEKSIS  KIVI -KERHON   TOIMINTAKERTOMUS     2018                              1.

1. Yleistä

Tämä on kertomus Turun Aleksis Kivi- Kerho ry:n 73. toimintavuodesta. Kerhon tarkoitus on edistää kirjallisuutta ja taidetta ja herättää ja pitää vireillä jäsenissään ja muissakin ihmisissä Aleksis Kiven tuotantoon ja henkilöön kohdistuvaa mielenkiintoa ja harrastusta sekä vaalia kirjailijamestarin elämään ja teoksiin liittyviä muistoja.

   Kerho kokoontui kerhokokouksiin, joissa pidettyjen esitelmien aiheiden kiinnostavuuteen paneuduttiin huolella. Jäsenten osallistuminen on ollut vilkasta. Hallituksen toimeksiannosta Jukka Heininen, Koiviston Iisakki, on kuvannut kerhon kokoontumisia arkistoa varten.

   Kerho on Suomen kirjailijoiden nimikkoseurat ry:n jäsen, ja sen kautta kerholla on omat kotisivut internetissä.

   Juhlavuoden 2005 aikana perustetusta rahastosta jaettiin stipendejä koululaisille. Rahastoa kartutettiin kerhon tuottamien kirjojen, äänilevyn ym. tuotteiden myynnillä ja sijoitusomaisuuden tuotolla.

2. Jäsenistö

Elossa olevat kunniajäsenet:

professori Aimo Hakanen, Seunalan Matti.

teatterilavastaja Juha Lukala, Kukkomaakari

Kultaiset jäsenmerkit

1. Ukko Kivistö,   vuosi     1951

2. K.S. Koskinen                1959

3. Wäinö Aaltonen             1960

4. Erkki Vuori                     1967

5. Ilmari Ekström               1970

6. Toivo Lyy                       1973

7. Atte Vesa                        1974

8. Lauri Salmio                   1977

 9. Esko V. Koskelin           1982

10. Osmo Laine                  1984

11. Antti Lehtinen              1985

12. Veikko Junnila              1995

13. Martti Artukka             2002

14. Osmo Ikola                   2003

15. Pekka Niemi                 2005

16. Juha Lukala                  2005

17. Kaj Puumalainen          2005

18. Aulis Ruostepuro          2005

19. Heikki Pelttari              2007

20. Aapo Taiminen             2007

21. Aimo Hakanen             2009

22. Veikko Luostarinen      2010

23. Jarmo Kavanti              2011

24. Harri Raitis                   2011

25. Timo Niitemaa              2017

Jäsenet

Kertomusvuoden päättyessä oli kerhossa 88 jäsentä.  Kerhoon liittyivät professorit Hannu Hausen ja Heikki Kallio.  Kunniajäsen Veikko Junnila, Jukolan Eero, Jyrki Siura, Jukolan Aapo ja Perttu Koillinen, Kuokkalan vaari, kuolivat. Erkki Pursiainen erosi korkean iän vuoksi. Jäsenluettelo on toimintakertomuksen liitteenä.

3. Hallitus

Hallitukseen ovat kuuluneet:

puheenjohtaja Veikko Luostarinen, Kanttoori,

varapuheenjohtaja Timo Niitemaa, Ulosantaja ,

sihteeri Harri Raitis, Mestari Bonifacius,

taloudenhoitaja Ari Hakulinen, Savon ukko,

Ilari Lehtinen, Konrad,

Jussi Laukola,  Lukkari Sepeteus,

Ilpo Lahti, Aristarkus,

Tapani Kunttu, Kontiolan Tommi,

Jouko K. Salminen, Fälskäri  ja

Ari Kuula, Viertolan patruuna.

Hallituksen työskentelyssä on tehtäviä jaettu tarkoituksenmukaisesti.

 4. Toiminnantarkastajat                                                                                                              2.

Toiminnantarkastajana on toiminut Seppo Lohtaja, Nahkapeitturi, varamiehenään Ilkka Tuomola, Jukolan Salomon I .

5. Kokoukset ja muu toiminta

Vuosikokous pidettiin 21.02. 2018 Suomalaisen Pohjan Kivi -huoneessa.  Puheenjohtajana toimi Veikko Luostarinen, Kanttoori ja sihteerinä Harri Raitis, Mestari Bonifacius. Kerhokokouksessa Harri Raitis, esitelmöi aiheesta Viron tasavalta 100 vuotta. Läsnä oli 29 jäsentä.

Aleksis Kiven päivä 10.10.  Tehtiin kunniakäynti Aleksis Kiven patsaalle. Reino Kotaviita, Jumppilan Jalli, soitti fanfaarin, laskettiin laakeriseppele, Kaupunginteatterin näyttelijäyhdistys esitti tervehdyksen ja Pekka Vartiainen puhui. Esitelmän Turun kirjamessujen synnystä ja nykypäivästä kerhokokouksessa piti  Kari J. Kettula,  Viertolan vouti,  Osanottajia oli 31, patsaalla hiukan enemmän.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui kolme kertaa: 16.01., 06.03. ja 18.09. Lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous 26.-27.6. Sen ainoa asia oli kahden uuden jäsenen hyväksyminen.

Muut kerhokokoukset ja toiminta

21.03. kokoonnuttiin Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa. Esitelmän piti professori  Seppo Soinila aiheesta Aivot ja musiikki Osanottajia oli 33.

25.04. kerhokokouksessa Kivi-huoneessa esitelmän Suomen historian museosta piti intendentti Joanna Kurth. Osanottajia 25.

16.05. kerhokokouksessa Tapani Kunttu,  Kontiolan Tommi,  esitelmöi satavuotiaan Suomen lipun syntyhistoriasta. Osanottajia  oli 18.

14.11. kerhoillassa Kivi-huoneessa esitelmöi Petri Aalto  aiheesta Turku vanhoissa postikorteissa. Osanottajia 30.

31.12. Sylvesterin ehtoon kerhokokouksessa esitelmöi  Ilari Lehtinen,  Konrad,   esitelmöi aiheesta  Turun soitannollinen seura. Osanottajia 26.

6. Kesäretki 5.6.

Kesäretki suuntautui  Tammelaan. Tutustuttiin keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon, jossa Jussi Laukola ja Ilari Lehtinen ilahduttivat matkalaisia lyhyellä konsertilla. Mustialan kuninkaankartanon kautta siirryttiin Lounais-Hämeen pirtille lounaalle ja katselemaan maisemia. Rohkeimmat kiipesivät Kaukolanharjun näkötorniin. Portaan kylässä tutustuttiin vanhaan Hämeen härkätiehen ja nahkurinverstaaseen. Vierailumme päättyi Tammelan Makulihan myymälään ostoksille. Osanottajia antoisalla retkellä oli 23. Retken suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Jussi Laukola ja Harri Raitis.

7. Julkaisut ja tuotteiden myynti

Uusin julkaisu oli edelleen Aleksis Kiven mielenterveyttä käsittelevä ja hyvän vastaanoton saanut kirja Nyt ei auta pelko eikä vapistus, jonka toimittivat Jukka Aaltonen, Mikko Vilkastus, Ilpo Lahti, Aristarkus ja Jouko K. Salminen, Fälskäri.

     Muut myyntiartikkelit olivat kerhon kustantamat kirjat Hiidenkiveltä – Näkökulmia Aleksis Kiveen ja  Kaukametsä - Aleksis Kiven runoja, CD-levyt Lauluja Seitsemästä veljeksestä ja Saaristo - Paananen: Aleksis Kivi ja arkistoäänitteitä sisältävä Kaukametsän lumo sekä Pauli J. Holman Seitsemän veljeksen elonpiiri -kartan Juha Lukalan, Kukkomaakarin, uudistama laitos.                

   Tuotteita myytiin suoramyyntinä kerhon jäsenille ja heidän välityksellään myös ulkopuolisille  ja omalla messuosastolla Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 5. - 7.10. Uutena myyntiartikkelina olivat taiteilija Niko Saarisen tekemät kiviset kirjat. Osastolla oli myös pieni näyttely kerhon esineistöstä.  Messutapahtumasta vastasivat Timo Niitemaa, Ulosantaja, Juha Lukala, Kukkomaakari  ja  Tapani Kunttu, Kontiolan Tommi. Päivystystehtävissä oli useita veljiä.

   Turun Tähtituotanto Oy välitti palkkiotta Lauluja Seitsemästä veljeksestä CD-levyjä omille                                                                                                                                           asiakkailleen. Kerhon tuotteita myivät lisäksi Ars musica ja Pieni kirjapuoti ja Turun kaupunginteatteri.

   Kirjat ovat Kirjastopalvelu Oy:n, joka välittää tuotteita kirjastoille ja kouluille, sekä Kirjavälitys Oy:n, joka välittää tuotteita kirjakaupoille, tuotevalikoimassa.

  

8. Stipendit koululaisille ym.

Juhlavuonna 2005 perustetusta stipendirahastosta jaettiin stipendejä koululaisille Turun seudun äidinkielenopettajien lähettämien ehdotusten perusteella. Sadan euron stipendejä annettiin 21. Jaettu summa 2100 euroa. Ehdotuksia tuli 13 koulusta. Kaikki ehdotetut saivat stipendin. Tyttöjä oli 18, poikia 3, abeja 12, ysiluokkalaisia 8 ja 1 seiskaluokkalainen. Maahanmuuttajataustaisia oli 2 ysiluokkalaista tyttöä (Iran ja Afganistan). Stipendit olivat ensimmäistä kertaa Turun Kansallisen Kirjakaupan lahjakortteja, jotka kirjakauppa toimitti perille kerhon saatekirjeen kera.

9. Kerhon adressit, jäsenten merkkipäivät ja muut huomionosoitukset

Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän, tekemä adressisarja on ollut jäsenten ostettavissa ja sitä on myös käytetty kerhon onnitteluissa ja surunvalitteluissa. Onnittelujen lähettämisestä vastasi Ilpo Lahti, Aristarkus.

10. Talous

Jäsenmaksut ja muut varsinaisen toiminnan tuotot riittivät kattamaan kerhon varsinaisesta toiminnasta aiheutuneet kulut.

   Tuotteiden myyntitulolla ja sijoitustoiminnan tuotoilla kasvatettiin vuonna 2005 perustettua kerhon stipendirahastoa, josta jaetaan vuosittain stipendejä koululaisille ja opiskelijoille suomen kielen ja kirjallisuuden erityisestä harrastuksesta.

   Stipendirahaston arvo toimintavuoden lopussa oli n. 22 000 euroa.

  

Turussa 29.01. 2019      

Hallitus
xxx
Kokouksen kulkua: 

Vuoden 2018 toimintatiedot hyväksyttiin sellaisinaan ja toimihenkilö- ym. muut valinnat suoritettiin vanhalta pohjalta. 

Seuraavaksi kokouksen kuvasatoa:

https://youtu.be/XJ1_Y-rU6eY

https://youtu.be/YHOnQc5pA2o

https://youtu.be/ocrD9PBm-J0

https://youtu.be/LEIC53-Z-xA

Aliot Turun Sanomat 12.2.2019 3:00 8

J. Richardson, National Geographic

Juuristo sitoo hiilen maahan. Tutkija J. Gloverilla on kädessään preeriaheinän juurakkoa vertailuksi oikealla näkyvään viljan juuristoon. Preeriasta on enää alle neljä prosenttia kuvan osoittamassa kunnossa, ja sen tuho on hiilidioksidipäästönä ilmakehässä.

Seppo Lohtaja

YK:n tukema tutkimus (The Guardian 12.9.2017) raportoi, että kolmannes planeettamme maaperästä on vakavasti vahingoittunutta ja tehoviljelyn seurauksena peltomaata häviää joka vuosi 24 miljardia tonnia eli 24 gigatonnia (Gt).

Vain maaperään voidaan sitoa ilman hiiltä järkevin kustannuksin. Tätä perusfaktaa ei voi kiertää eikä muuttaa.

Merien hiilikiertoon emme pysty vaikuttamaan. Silti jouduin toteamaan Pariisin sopimusta koskevassa aliossani (TS 21.1.2016): ”Pariisin ilmastosopimuksessa unohdetaan maaperän rooli hiilidioksidin tuottajana ja mahdollisena sitojana. Asia mainitaan vain sivulauseessa.”

IPCC:n 35-sivuisessa ontuvassa raportissa Global Carbon Budget 2017 asia sivuutetaan yhdellä alaviitteellä: ”Peltomaa päästää ja sitoo hiiltä”. Vaikeaselkoinen raportti ei tuo esille edes sitä perustietoa, että maaperän pintakerros sisältää yli 2000 gigatonnia hiiltä, kun ilmakehässä sitä on 760 gigatonnia ja kasvipeitteessä vain 500 gigatonnia. Näin suuruusluokat hämärtyvät oleellisesti. Ei siis ihme, että Katowicen ilmastokokouksessakaan maaperän rooli ei noussut sille kuuluvaan asemaan.

IPCC:n raportissa vilisee 0,1 gigatonnin luokkaa olevia arvioita, mutta samalla maankäytön muutoksista johtuvaa ilmaan siirtyneen hiilen kokonaismäärää on uuden laskentatavan johdosta nostettu 50 gigatonnia. Arvioiden vaihteluväli on peräti 135–270 gigatonnia. Humuskadosta aiheutuneista hiilipäästöistä ei esitetä mitään lukuja.

Humumuskatoa selvitettiin Suomessa 12 koeasemalla vuosina 1960–1991. Keskimäärin häviö oli 26 prosenttia.

Maailmalla on saatu monia vastaavia tuloksia. Suomen pelloista on hävinnyt hiiltä taivaalle 20–25 tonnia/ha. Jäljellä on enää 50 tonnia/ha ja häviö jatkuu.

Ilmiö on maailmanlaajuinen. Ruokamullan paksuus on keskimäärin noin 20 cm, mutta mustan mullan ja preerian alueilla se on ollut jopa 1,5 m.Välimeren maiden kukoistavat terassiviljelmät ovat täysin tuhoutuneet.

Nyt Suomessa 100 viljelijää osallistuu Carbon Action -hankkeeseen, jonka tavoitteena on sitoa hiiltä takaisin 200–1000 kg/ha/v. Itävallassa on International Biochar (biohiili) Initiativen ohjauksessa saavutettu huikeita tuloksia: pellon humusmäärä saatiin kovin panostuksin kuudessa vuodessa nousemaan 1,5 prosentista 6,2 prosenttiin eli peltoon sidottiin hiiltä yli 10 tn/ha/v. Se osoittaa peltojen valtavan potentiaalin, vaikkei menetelmä olekaan sovellettavissa maailman mittakaavassa.

WWF jakoi vuoden 2018 Itämeripalkinnon Tuomas ja Iiris Mattilan luomutilalle, joka on kymmenen vuoden ajan sitonut peltoihinsa hiiltä 600 kg/ha/v. Maailman mitassa se tarkoittaisi 3 Gt/v. Kun peltojen päästöt 1,5 Gt/v samalla loppuisivat, niin nettovaikutus olisi 4,5 gigatonnia ja hiilen lisäys ilmakehään loppuisi (4.7 Gt v. 2017).

Hallitus vesitti ilmasto-ohjelmansa. Siltä näyttää puuttuvan sekä ymmärrys että tahto seistä ohjelmansa takana. Se kehuskelee, miten Suomi näyttää mallia muille.

Ja näyttäähän se: se vetää maton alta tehokkaimmalta hiilensitojalta lopettamalla luomutuen uusilta viljelijöiltä. Säästö noin 15 miljoonaa euroa, kun ilmaston kannalta kyseenalaisiin yritystukiin riittää rahaa satoja miljoonia. Suomessa on luomututkimukseen ohjattu alle kaksi prosenttia maatalouden tutkimusrahoista. Silti luomun ala on kasvanut jo 13 prosenttiin.

Itävallassa tutkimukseen on ohjattu luomun peltoalan mukainen osuus ja siellä luomun osuus on nyt kaksinkertainen Suomeen verrattuna eli 26 prosenttia. Itävallassa on myös käynnistetty maatalouden hiilipörssi. Suomen ilmastopaneelissa ei ole yhtään ruokamullan asiantuntijaa. Se lienee osasyy tilanteeseen.

Savory Instituten mukaan Afrikassa poltetaan joka vuosi olkia ja muita kasvinjätteitä yli miljardi hehtaaria joka vuosi. Poltto kierrättää takaisin ilmakehään kolminkertaisen määrän hiilidioksidia verrattuna maailman autokannan tuottamaan. Samalla se köyhdyttää maaperän humusvaroja, kun kasvinjätteitä ei palauteta maahan.

Kaksi kolmasosaa maapallon maatalousmaasta sijaitsee kuivalla vyöhykkeellä, jossa vakavassa vaarassa on jo 70 prosenttia maasta. Viljelystä häviää joka vuosi yli 10 miljoonaa hehtaaria rappeutuneita peltoja. Orgaanisen aineksen poltto on tietenkin yhtä tuhoisaa joka puolella maapalloa.

Luomuviljelyn avulla tämä kohtalokas tapa loppuisi ja kasvinjätteet palautettaisiin maahan kasvattamaan sen humusvaroja. Silloin yksin Afrikassa sitoutuisi maahan hiiltä autokannan päästöjen määrä.

Tästä on upeana esimerkkinä 1977 Niilin elottomalle rantahiekalle perustettu SEKEMin biodynaaminen maatalousyhteisö. Sillä on nyt peltoa 700 hehtaaria ja se on istuttanut 600 000 puuta mailleen. Tulos: se on sitonut ilmasta 0,13 gigatonnia hiiltä! Tuhat tällaista projektia sitoisi hiiltä 130 gigatonnia ja saisi ilmastokäänteen aikaan.

Kirjoittaja on luomukonkari, joka on ollut aktiivisesti kehittämässä luomua Suomessa vuodesta 1972 ja lisäksi Virossa vuodesta 1988.

https://youtu.be/3Q2kpMkxue4

  

https://youtu.be/vlwPplXIDag