Kokouskutsu:
Turun Aleksis Kivi -kerho ry.
V e l j e t
Turku 02.02. 2019
Vuosikokous ja kerhokokous 20.02. 2019 klo 18
Turun Aleksis Kivi -kerhon vuosikokous pidetään keskiviikkona 20.02.2019 alkaen klo 18 ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-kabinetissa, Aurakatu 24 A.
V e l j e t
Turku 02.02. 2019
Vuosikokous ja kerhokokous 20.02. 2019 klo 18
Turun Aleksis Kivi -kerhon vuosikokous pidetään keskiviikkona 20.02.2019 alkaen klo 18 ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-kabinetissa, Aurakatu 24 A.
Käsitellään seuraavat asiat:
1.Kokouksen avaus, 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja
kaksi pöytäkirjantarkastajaa, ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4.Hyväksytään
kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään vuoden 2018 tilinpäätös, toimintakertomus ja
toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten enimmäismäärä alkaneeksi
toimintakaudeksi. Hallitus esittää määräksi 110 viime vuoden tapaan.
Tällä hetkellä jäseniä on 89.
8. Määrätään varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
Hallitus esittää, että jäsenmaksu on 30 euroa, liittymismaksu 30 euroa .
9. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio alkaneelle vuodelle,
10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet. Hallitukseen
kuuluvat puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja, sihteeri,
taloudenhoitaja ja 5-6 muuta jäsentä. Hallitus jakaa tarpeelliset
tehtävät valittujen kesken.
11. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli kerhon jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Vuosikokouksen jälkeen veljemme Seppo Lohtaja, Nahkapeitturi, esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta Maataloudessa ilmastokäänteen avaimet.
Kerhon myytävät tuotteet
Kerhon tuottamien ja myymien äänilevyjen hinta on 10 euroa. Levyt ovat: Lauluja Seitsemästä veljeksestä, Kaukametsän lumo, Matti Rag Paanasen sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi. Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo.
1.Kokouksen avaus, 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja
kaksi pöytäkirjantarkastajaa, ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4.Hyväksytään
kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään vuoden 2018 tilinpäätös, toimintakertomus ja
toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten enimmäismäärä alkaneeksi
toimintakaudeksi. Hallitus esittää määräksi 110 viime vuoden tapaan.
Tällä hetkellä jäseniä on 89.
8. Määrätään varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
Hallitus esittää, että jäsenmaksu on 30 euroa, liittymismaksu 30 euroa .
9. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio alkaneelle vuodelle,
10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet. Hallitukseen
kuuluvat puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja, sihteeri,
taloudenhoitaja ja 5-6 muuta jäsentä. Hallitus jakaa tarpeelliset
tehtävät valittujen kesken.
11. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli kerhon jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Vuosikokouksen jälkeen veljemme Seppo Lohtaja, Nahkapeitturi, esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta Maataloudessa ilmastokäänteen avaimet.
Kerhon myytävät tuotteet
Kerhon tuottamien ja myymien äänilevyjen hinta on 10 euroa. Levyt ovat: Lauluja Seitsemästä veljeksestä, Kaukametsän lumo, Matti Rag Paanasen sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi. Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo.
Uusin julkaisumme Nyt ei auta pelko eikä vapistus maksaa 20 euroa.
Kerhon hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on saatavissa
20 euron hintaan. Hiidenkiveltä- ja Kaukametsä-kirjat maksavat 10 euroa.
Julkaisuista tuleva tuotto ohjataan kerhon stipendirahastoon, josta
jaetaan kannustusstipendejä koululaisille.
Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän tekemiä kerhon adresseja on saatavana. Adressin kannessa on tekijän signeeraama grafiikanlehti tai värikopio. Hinta on 15 euroa.
Kaikkea voi hankkia kerhokokouksissa tai siten, että ottaa yhteyttä Tapani Kunttuun puhelimitse numerolla 040 5130668 tai sähköpostitse osoitteella tapani.kunttu@historia-memoria.fi .
Seuraavat kerhokokoukset
Seuraava kerhokokous on maaliskuun 20. päivänä. Professori Lauri Nummenmaa esitelmöi aiheesta Tunteet ja taide. Huhtikuun kokous pidetään 24.4. Silloin dosentti Kari Uotila kertoo Katedralskolanin ja Kauppatorin kaivauksista. Toukokuun kokous on 15.5. Veljiemme Jukka Aaltosen ja Jouko K. Salmisen aiheena on silloin Aleksis Kiven ystävä Emil Fredrik Nervander. Kesäretki tehdään 4.6. Oripään - Loimaan seudulle.
Veikko Luostarinen
kanttoori, puheenjohtaja Harri Raitis
mestari Bonifacius, sihteeri
Kerhon hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on saatavissa
20 euron hintaan. Hiidenkiveltä- ja Kaukametsä-kirjat maksavat 10 euroa.
Julkaisuista tuleva tuotto ohjataan kerhon stipendirahastoon, josta
jaetaan kannustusstipendejä koululaisille.
Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän tekemiä kerhon adresseja on saatavana. Adressin kannessa on tekijän signeeraama grafiikanlehti tai värikopio. Hinta on 15 euroa.
Kaikkea voi hankkia kerhokokouksissa tai siten, että ottaa yhteyttä Tapani Kunttuun puhelimitse numerolla 040 5130668 tai sähköpostitse osoitteella tapani.kunttu@historia-memoria.fi .
Seuraavat kerhokokoukset
Seuraava kerhokokous on maaliskuun 20. päivänä. Professori Lauri Nummenmaa esitelmöi aiheesta Tunteet ja taide. Huhtikuun kokous pidetään 24.4. Silloin dosentti Kari Uotila kertoo Katedralskolanin ja Kauppatorin kaivauksista. Toukokuun kokous on 15.5. Veljiemme Jukka Aaltosen ja Jouko K. Salmisen aiheena on silloin Aleksis Kiven ystävä Emil Fredrik Nervander. Kesäretki tehdään 4.6. Oripään - Loimaan seudulle.
Veikko Luostarinen
kanttoori, puheenjohtaja Harri Raitis
mestari Bonifacius, sihteeri
Toimintakertomus vuodelta 2018
TURUN ALEKSIS
KIVI -KERHON
TOIMINTAKERTOMUS 2018 1.
1.
Yleistä
Tämä on kertomus Turun
Aleksis Kivi- Kerho ry:n 73. toimintavuodesta. Kerhon tarkoitus on edistää
kirjallisuutta ja taidetta ja herättää ja pitää vireillä jäsenissään ja
muissakin ihmisissä Aleksis Kiven tuotantoon ja henkilöön kohdistuvaa
mielenkiintoa ja harrastusta sekä vaalia kirjailijamestarin elämään ja teoksiin
liittyviä muistoja.
Kerho kokoontui kerhokokouksiin, joissa
pidettyjen esitelmien aiheiden kiinnostavuuteen paneuduttiin huolella. Jäsenten
osallistuminen on ollut vilkasta. Hallituksen toimeksiannosta Jukka Heininen,
Koiviston Iisakki, on kuvannut kerhon kokoontumisia arkistoa varten.
Kerho on Suomen kirjailijoiden nimikkoseurat
ry:n jäsen, ja sen kautta kerholla on omat kotisivut internetissä.
Juhlavuoden 2005 aikana perustetusta
rahastosta jaettiin stipendejä koululaisille. Rahastoa kartutettiin kerhon
tuottamien kirjojen, äänilevyn ym. tuotteiden myynnillä ja sijoitusomaisuuden
tuotolla.
2.
Jäsenistö
Elossa olevat kunniajäsenet:
professori Aimo Hakanen, Seunalan
Matti.
teatterilavastaja Juha
Lukala, Kukkomaakari
Kultaiset jäsenmerkit
1.
Ukko Kivistö, vuosi 1951
2.
K.S. Koskinen 1959
3.
Wäinö Aaltonen 1960
4.
Erkki Vuori 1967
5.
Ilmari Ekström 1970
6.
Toivo Lyy 1973
7.
Atte Vesa 1974
8.
Lauri Salmio 1977
9. Esko V. Koskelin 1982
10.
Osmo Laine 1984
11.
Antti Lehtinen 1985
12.
Veikko Junnila 1995
13.
Martti Artukka 2002
14.
Osmo Ikola 2003
15.
Pekka Niemi 2005
16.
Juha Lukala 2005
17.
Kaj Puumalainen 2005
18.
Aulis Ruostepuro 2005
19.
Heikki Pelttari 2007
20.
Aapo Taiminen 2007
21.
Aimo Hakanen 2009
22.
Veikko Luostarinen 2010
23.
Jarmo Kavanti 2011
24.
Harri Raitis 2011
25. Timo Niitemaa 2017
Jäsenet
Kertomusvuoden päättyessä oli
kerhossa 88 jäsentä. Kerhoon liittyivät
professorit Hannu Hausen ja Heikki Kallio.
Kunniajäsen Veikko Junnila, Jukolan Eero, Jyrki Siura, Jukolan
Aapo ja Perttu Koillinen, Kuokkalan vaari, kuolivat. Erkki
Pursiainen erosi korkean iän vuoksi. Jäsenluettelo on toimintakertomuksen
liitteenä.
3.
Hallitus
Hallitukseen ovat kuuluneet:
puheenjohtaja Veikko
Luostarinen, Kanttoori,
varapuheenjohtaja Timo
Niitemaa, Ulosantaja ,
sihteeri Harri Raitis, Mestari
Bonifacius,
taloudenhoitaja Ari
Hakulinen, Savon ukko,
Ilari Lehtinen, Konrad,
Jussi Laukola, Lukkari Sepeteus,
Ilpo Lahti, Aristarkus,
Tapani Kunttu, Kontiolan
Tommi,
Jouko K. Salminen, Fälskäri
ja
Ari Kuula, Viertolan
patruuna.
Hallituksen työskentelyssä on
tehtäviä jaettu tarkoituksenmukaisesti.
4. Toiminnantarkastajat 2.
Toiminnantarkastajana on
toiminut Seppo Lohtaja, Nahkapeitturi, varamiehenään Ilkka Tuomola, Jukolan
Salomon I .
5.
Kokoukset ja muu toiminta
Vuosikokous pidettiin 21.02. 2018
Suomalaisen Pohjan Kivi -huoneessa.
Puheenjohtajana toimi Veikko Luostarinen, Kanttoori ja sihteerinä
Harri Raitis, Mestari Bonifacius. Kerhokokouksessa Harri Raitis,
esitelmöi aiheesta Viron tasavalta 100 vuotta. Läsnä oli 29 jäsentä.
Aleksis Kiven päivä 10.10. Tehtiin kunniakäynti Aleksis Kiven patsaalle.
Reino Kotaviita, Jumppilan Jalli, soitti fanfaarin, laskettiin
laakeriseppele, Kaupunginteatterin näyttelijäyhdistys esitti tervehdyksen ja Pekka
Vartiainen puhui. Esitelmän Turun kirjamessujen synnystä ja nykypäivästä
kerhokokouksessa piti Kari J. Kettula, Viertolan vouti, Osanottajia oli 31, patsaalla hiukan
enemmän.
Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontui kolme
kertaa: 16.01., 06.03. ja 18.09. Lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous
26.-27.6. Sen ainoa asia oli kahden uuden jäsenen hyväksyminen.
Muut kerhokokoukset ja toiminta
21.03. kokoonnuttiin Suomalaisen
Pohjan Kivi-huoneessa. Esitelmän piti professori Seppo Soinila aiheesta Aivot
ja musiikki Osanottajia oli 33.
25.04. kerhokokouksessa
Kivi-huoneessa esitelmän Suomen historian museosta piti intendentti Joanna
Kurth. Osanottajia 25.
16.05. kerhokokouksessa Tapani
Kunttu, Kontiolan Tommi, esitelmöi satavuotiaan Suomen lipun
syntyhistoriasta. Osanottajia oli
18.
14.11. kerhoillassa Kivi-huoneessa
esitelmöi Petri Aalto aiheesta Turku
vanhoissa postikorteissa. Osanottajia 30.
31.12. Sylvesterin ehtoon
kerhokokouksessa esitelmöi Ilari
Lehtinen, Konrad, esitelmöi aiheesta Turun soitannollinen seura. Osanottajia
26.
6.
Kesäretki 5.6.
Kesäretki suuntautui Tammelaan. Tutustuttiin keskiaikaiseen
harmaakivikirkkoon, jossa Jussi Laukola ja Ilari Lehtinen ilahduttivat
matkalaisia lyhyellä konsertilla. Mustialan kuninkaankartanon kautta
siirryttiin Lounais-Hämeen pirtille lounaalle ja katselemaan maisemia.
Rohkeimmat kiipesivät Kaukolanharjun näkötorniin. Portaan kylässä tutustuttiin
vanhaan Hämeen härkätiehen ja nahkurinverstaaseen. Vierailumme päättyi Tammelan
Makulihan myymälään ostoksille. Osanottajia antoisalla retkellä oli 23. Retken
suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Jussi Laukola ja Harri Raitis.
7. Julkaisut ja tuotteiden
myynti
Uusin julkaisu oli edelleen Aleksis Kiven mielenterveyttä
käsittelevä ja hyvän vastaanoton saanut kirja Nyt ei auta pelko eikä
vapistus, jonka toimittivat Jukka Aaltonen, Mikko Vilkastus, Ilpo
Lahti, Aristarkus ja Jouko K. Salminen, Fälskäri.
Muut
myyntiartikkelit olivat kerhon kustantamat kirjat Hiidenkiveltä –
Näkökulmia Aleksis Kiveen ja Kaukametsä
- Aleksis Kiven runoja, CD-levyt Lauluja Seitsemästä veljeksestä ja
Saaristo - Paananen: Aleksis Kivi ja arkistoäänitteitä sisältävä Kaukametsän
lumo sekä Pauli J. Holman Seitsemän veljeksen elonpiiri
-kartan Juha Lukalan, Kukkomaakarin, uudistama laitos.
Tuotteita myytiin
suoramyyntinä kerhon jäsenille ja heidän välityksellään myös ulkopuolisille ja omalla messuosastolla Turun
kansainvälisillä kirjamessuilla 5.
- 7.10. Uutena myyntiartikkelina olivat taiteilija Niko Saarisen tekemät
kiviset kirjat. Osastolla oli myös pieni näyttely kerhon esineistöstä. Messutapahtumasta vastasivat Timo
Niitemaa, Ulosantaja, Juha Lukala, Kukkomaakari ja Tapani
Kunttu, Kontiolan Tommi. Päivystystehtävissä oli useita veljiä.
Turun Tähtituotanto Oy välitti palkkiotta
Lauluja Seitsemästä veljeksestä CD-levyjä omille asiakkailleen.
Kerhon tuotteita myivät lisäksi Ars musica ja Pieni kirjapuoti ja Turun
kaupunginteatteri.
Kirjat ovat
Kirjastopalvelu Oy:n, joka välittää tuotteita kirjastoille ja kouluille, sekä
Kirjavälitys Oy:n, joka välittää tuotteita kirjakaupoille, tuotevalikoimassa.
8.
Stipendit koululaisille ym.
Juhlavuonna
2005 perustetusta stipendirahastosta jaettiin stipendejä koululaisille Turun
seudun äidinkielenopettajien lähettämien ehdotusten perusteella. Sadan euron
stipendejä annettiin 21. Jaettu summa 2100 euroa. Ehdotuksia tuli 13 koulusta.
Kaikki ehdotetut saivat stipendin. Tyttöjä
oli 18, poikia 3, abeja 12, ysiluokkalaisia 8 ja 1 seiskaluokkalainen.
Maahanmuuttajataustaisia oli 2 ysiluokkalaista tyttöä (Iran ja Afganistan). Stipendit olivat ensimmäistä kertaa
Turun Kansallisen Kirjakaupan lahjakortteja, jotka kirjakauppa toimitti perille
kerhon saatekirjeen kera.
9.
Kerhon adressit, jäsenten merkkipäivät ja muut huomionosoitukset
Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän,
tekemä adressisarja on ollut jäsenten ostettavissa ja sitä on myös käytetty
kerhon onnitteluissa ja surunvalitteluissa. Onnittelujen lähettämisestä vastasi
Ilpo Lahti, Aristarkus.
10.
Talous
Jäsenmaksut ja muut varsinaisen toiminnan tuotot riittivät
kattamaan kerhon varsinaisesta toiminnasta aiheutuneet kulut.
Tuotteiden
myyntitulolla ja sijoitustoiminnan tuotoilla kasvatettiin vuonna 2005
perustettua kerhon stipendirahastoa, josta jaetaan vuosittain stipendejä
koululaisille ja opiskelijoille suomen kielen ja kirjallisuuden erityisestä
harrastuksesta.
Stipendirahaston
arvo toimintavuoden lopussa oli n. 22 000 euroa.
Turussa 29.01. 2019
Hallitus
xxx
Kokouksen kulkua:
Vuoden 2018 toimintatiedot hyväksyttiin sellaisinaan ja toimihenkilö- ym. muut valinnat suoritettiin vanhalta pohjalta.
Seuraavaksi kokouksen kuvasatoa:
xxx
Kokouksen kulkua:
Vuoden 2018 toimintatiedot hyväksyttiin sellaisinaan ja toimihenkilö- ym. muut valinnat suoritettiin vanhalta pohjalta.
Seuraavaksi kokouksen kuvasatoa:
Seppo Lohtaja
YK:n
tukema tutkimus (The Guardian 12.9.2017) raportoi, että kolmannes
planeettamme maaperästä on vakavasti vahingoittunutta ja tehoviljelyn
seurauksena peltomaata häviää joka vuosi 24 miljardia tonnia eli 24
gigatonnia (Gt).
Vain maaperään voidaan sitoa ilman hiiltä järkevin kustannuksin. Tätä perusfaktaa ei voi kiertää eikä muuttaa.
Merien
hiilikiertoon emme pysty vaikuttamaan. Silti jouduin toteamaan Pariisin
sopimusta koskevassa aliossani (TS 21.1.2016): ”Pariisin
ilmastosopimuksessa unohdetaan maaperän rooli hiilidioksidin tuottajana
ja mahdollisena sitojana. Asia mainitaan vain sivulauseessa.”
IPCC:n
35-sivuisessa ontuvassa raportissa Global Carbon Budget 2017 asia
sivuutetaan yhdellä alaviitteellä: ”Peltomaa päästää ja sitoo hiiltä”.
Vaikeaselkoinen raportti ei tuo esille edes sitä perustietoa, että
maaperän pintakerros sisältää yli 2000 gigatonnia hiiltä, kun
ilmakehässä sitä on 760 gigatonnia ja kasvipeitteessä vain 500
gigatonnia. Näin suuruusluokat hämärtyvät oleellisesti. Ei siis ihme,
että Katowicen ilmastokokouksessakaan maaperän rooli ei noussut sille
kuuluvaan asemaan.
IPCC:n raportissa vilisee 0,1
gigatonnin luokkaa olevia arvioita, mutta samalla maankäytön muutoksista
johtuvaa ilmaan siirtyneen hiilen kokonaismäärää on uuden laskentatavan
johdosta nostettu 50 gigatonnia. Arvioiden vaihteluväli on peräti
135–270 gigatonnia. Humuskadosta aiheutuneista hiilipäästöistä ei
esitetä mitään lukuja.
Humumuskatoa selvitettiin Suomessa 12 koeasemalla vuosina 1960–1991. Keskimäärin häviö oli 26 prosenttia.
Maailmalla
on saatu monia vastaavia tuloksia. Suomen pelloista on hävinnyt hiiltä
taivaalle 20–25 tonnia/ha. Jäljellä on enää 50 tonnia/ha ja häviö
jatkuu.
Ilmiö on maailmanlaajuinen. Ruokamullan
paksuus on keskimäärin noin 20 cm, mutta mustan mullan ja preerian
alueilla se on ollut jopa 1,5 m.Välimeren maiden kukoistavat
terassiviljelmät ovat täysin tuhoutuneet.
Nyt
Suomessa 100 viljelijää osallistuu Carbon Action -hankkeeseen, jonka
tavoitteena on sitoa hiiltä takaisin 200–1000 kg/ha/v. Itävallassa on
International Biochar (biohiili) Initiativen ohjauksessa saavutettu
huikeita tuloksia: pellon humusmäärä saatiin kovin panostuksin kuudessa
vuodessa nousemaan 1,5 prosentista 6,2 prosenttiin eli peltoon sidottiin
hiiltä yli 10 tn/ha/v. Se osoittaa peltojen valtavan potentiaalin,
vaikkei menetelmä olekaan sovellettavissa maailman mittakaavassa.
WWF jakoi vuoden 2018 Itämeripalkinnon Tuomas ja Iiris Mattilan
luomutilalle, joka on kymmenen vuoden ajan sitonut peltoihinsa hiiltä
600 kg/ha/v. Maailman mitassa se tarkoittaisi 3 Gt/v. Kun peltojen
päästöt 1,5 Gt/v samalla loppuisivat, niin nettovaikutus olisi 4,5
gigatonnia ja hiilen lisäys ilmakehään loppuisi (4.7 Gt v. 2017).
Hallitus vesitti
ilmasto-ohjelmansa. Siltä näyttää puuttuvan sekä ymmärrys että tahto
seistä ohjelmansa takana. Se kehuskelee, miten Suomi näyttää mallia
muille.
Ja näyttäähän se: se vetää maton alta
tehokkaimmalta hiilensitojalta lopettamalla luomutuen uusilta
viljelijöiltä. Säästö noin 15 miljoonaa euroa, kun ilmaston kannalta
kyseenalaisiin yritystukiin riittää rahaa satoja miljoonia. Suomessa on
luomututkimukseen ohjattu alle kaksi prosenttia maatalouden
tutkimusrahoista. Silti luomun ala on kasvanut jo 13 prosenttiin.
Itävallassa
tutkimukseen on ohjattu luomun peltoalan mukainen osuus ja siellä
luomun osuus on nyt kaksinkertainen Suomeen verrattuna eli 26
prosenttia. Itävallassa on myös käynnistetty maatalouden hiilipörssi.
Suomen ilmastopaneelissa ei ole yhtään ruokamullan asiantuntijaa. Se
lienee osasyy tilanteeseen.
Savory Instituten
mukaan Afrikassa poltetaan joka vuosi olkia ja muita kasvinjätteitä yli
miljardi hehtaaria joka vuosi. Poltto kierrättää takaisin ilmakehään
kolminkertaisen määrän hiilidioksidia verrattuna maailman autokannan
tuottamaan. Samalla se köyhdyttää maaperän humusvaroja, kun
kasvinjätteitä ei palauteta maahan.
Kaksi
kolmasosaa maapallon maatalousmaasta sijaitsee kuivalla vyöhykkeellä,
jossa vakavassa vaarassa on jo 70 prosenttia maasta. Viljelystä häviää
joka vuosi yli 10 miljoonaa hehtaaria rappeutuneita peltoja. Orgaanisen
aineksen poltto on tietenkin yhtä tuhoisaa joka puolella maapalloa.
Luomuviljelyn
avulla tämä kohtalokas tapa loppuisi ja kasvinjätteet palautettaisiin
maahan kasvattamaan sen humusvaroja. Silloin yksin Afrikassa sitoutuisi
maahan hiiltä autokannan päästöjen määrä.
Tästä on
upeana esimerkkinä 1977 Niilin elottomalle rantahiekalle perustettu
SEKEMin biodynaaminen maatalousyhteisö. Sillä on nyt peltoa 700
hehtaaria ja se on istuttanut 600 000 puuta mailleen. Tulos: se on
sitonut ilmasta 0,13 gigatonnia hiiltä! Tuhat tällaista projektia
sitoisi hiiltä 130 gigatonnia ja saisi ilmastokäänteen aikaan.
Kirjoittaja
on luomukonkari, joka on ollut aktiivisesti kehittämässä luomua
Suomessa vuodesta 1972 ja lisäksi Virossa vuodesta 1988.
