Turun Aleksis Kivi -kerhon
kesäretki torstaina 2.6.2016
Retkemme suuntautuu kotimaisemiin, josta on etsitty sekä
uutta että vanhaa kiinnostavaa katsottavaa.
Aikataulu ja reitti
09.45 Lähtö Kauppatorin laidalta, Ortodoksisen kirkon
edestä
10.00 Ruissalon telakka, Telakasta on kehittymässä monipuolinen
toimintakeskus. Esittelijä projektipäällikkö Pekka Paasio.
11.00 Forum Marinum. Merimuseon kokonaan uusittu
päänäyttely avataan 13.5. Näemme siis aivan uuden näyttelyn.
12.30 Turun kristillinen opisto. Tutustumme opistoon,
erityisesti maahanmuuttajakoulutukseen, opistossa olevaan taidekokoelmaan ja
opiston tontilta löydettyjen muinaislinnasta peräisin olevien esineiden
näyttelyyn. Keittolounas klo 13.
14.00 Maarian kirkko. Keskiaikainen kivikirkko on
rakennettu 1400-luvun alkupuolella. Paikalla on ilmeisesti sijainnut puinen
kirkko jo 1200-luvulla. Tätä ennen siellä on mahdollisesti ollut
pakanuudenaikainen kalmisto. Aikaisemmin Räntämäen kirkkona tunnettu Maarian
kirkko sai uuden nimen Pyhän Maarian mukaan. Rakentaminen aloitettiin
1200-luvun loppupuolella sakaristosta, jossa on alkuperäinen ristiholvi. Kirkon
katossa ja holvissa nähtävät keskiaikaiset kalkkimaalaukset ovat
vertauskuvallisen ja maagisen aihepiirinsä vuoksi harvinaislaatuiset
kirkkotaiteessamme. Ne tarjoavat jännittävän matkan keskiaikaiseen arkeen ja
uskoon sekä kertovat muun muassa yhteyksistä Hansakaupunkeihin.
Kirkossa veisataan perinteen mukaisesti suvivirsi.
Maarian pappila on todennäköisesti sijainnut
nykyisellä paikalla jo 1200-luvulla. Vanhin säilynyt rakennus on 1600-luvun
lopulta oleva ns. vanha pappila, jossa on alun perin ollut tupa ja kaksi
kamaria. Rakennuksen alla on holvattu kellari, jonka oletetaan olevan
keskiajalta. Talo on luultavasti nykyisen Turun alueen vanhin puurakennus.
Maarian pappilan ihannepuutarha syntyi 1700-luvulla, kun kirkkoherra Pehr Kalm
asettui pappilaan. Hän viljeli puutarhaa opettajaltaan Carl v. Linnéltä
saamiensa ohjeiden mukaan. Kalmin ajasta lähtien ovat mm. viinimarja,
karviaiset, puutarhamansikat ja monet yrtit kuuluneet suomalaisiin
puutarhoihin.
Uusi pappila
rakennettiin 1700-luvun lopulla. Se on Suomen ensimmäinen tiilestä rakennettu
pappila. Tämän jälkeen Maarian pappilaa ovat kirkkoherroina asuttaneet muun
muassa runoilija, historioitsija, Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja
huilisti Jakob Tengström, josta tuli ensimmäinen Turun ja Suomen arkkipiispa,
fysiikan professori Gustaf Gabriel Hällström, arkkipiispa Edvard Bergenheim
sekä Ivar Markus Tallgren, ensimmäinen vaaleilla valittu kirkkoherra.
Keskiaikaisista kirkkoherroista mainittakoon Mikael Agricola ja ensimmäisen
suomenkielisen virsikirjan tekijä Jakobus Finno (Suomalainen). Myöhemmältä
ajalta on syytä mainita Finnon ja Tengströmin lisäksi kolmas runoilija-Jaakko,
Jaakko Haavio.
Koroisten niemi on varhainen kaupan ja
kulttuurisuhteiden keskus. Se oli piispanistuimen ja -kirkon paikka
vuodesta 1229 Turun tuomiokirkon
valmistumiseen noin vuonna 1300. Niemellä on näkyvissä kirkon perustuksia sekä
Aurajoen puolella piispantaloon kuuluneiden rakennusten nelikulmaisia
perustuksia. Museovirasto on määritellyt Koroistenniemen yhdeksi Suomen
valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kirkkoa, pappilaa ja Koroisten nimeä esittelevät Pertti
ja Anita Pussinen.
Raunistula. Kaupungin keskustaan ajetaan Raunistulan
läpi. Matkalla Mestari Bonifacius kertoo tämän lapsuutensa maiseman
kiinnostavasta ja hauskasta historiasta.
Kauppatorin laidalla ollaan taas noin klo 17.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti