Kerhokokous 15.5.2013

Esperanto esillä nyt

Turun Aleksis Kivi -kerho ry.

V e l j e t

                                                        Turku 03.05. 2013

Toukokuun kerhokokous 15.05. 2013 klo 18

Toukokuun kerhokokous pidetään keskiviikkona 15.05. 2013 alkaen klo 18 Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa, Aurakatu 24. Esitelmän aiheena onEsperanto, kieli kaikille. Äänessä ovat esperantistit Jorma Ahomäki ja Jukka Nikoskelainen. Kerhoomme esperanto liittyy ainakin siten, että kerhon sihteerinäkin pari vuotta 1960-luvulla toiminut Ilmari Ekström on kääntänyt Seitsemän veljestä tälle kielelle.

Juoksevat asiat käsitellään, arpajaiset pidetään ja veljesateria nautitaan.

Kesäretki 3.6.2013

Kuten huhtikuun kokouksessa kerrottiin tehdään kesäretki maanantaina 3.6. 2013 Siuntion Fanjunkarsiin ja Sammattiin. Retken ohjelma on liitteenä, paperikirjeissä tämän sivun takana.

Ilmoittautumiset kokouksessa tai suoraan puheenjohtajalle joko s-postilla luostarinenve@gmail.com

tai puhelimella 0400 310223. Matkan hinta, johon sisältyy bussimatka ja lounas on osanottajamäärästä riippuen 30-35 euroa. Venlat ja kerholaisten ystävät ovat kovin tervetulleita mukaan.

Jäsenmaksut

Jäsenmaksulomake lähetettiin edellisessä kirjeessä. Maksuja voi edelleen suorittaa myös kerhokouksessa taloudenhoitaja Harri Lindroosille tai kerhon tilille FI3857101840034480.

Lahjavihjeitä, adressit ja kerhon jäsenmerkki

Kokouksessa voi ostaa Kari J. Kettulalta Hiidenkiveltä- ja Kaukametsä-kirjoja. Hiidenkiveltä maksaa 15 euroa ja Kaukametsä 10 euroa. Myynnissä on myös kaksi äänilevyä: Lauluja Seitsemästä veljeksestä, joka sisältää Kaj Chydeniuksen sävellykset Turun kaupunginteatterin legendaariseen näytelmään sekä Matti Rag Paanasen sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi. Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo. Levyjen hinta on 15 euroa. Myös kartta Seitsemän veljeksen elonpiiri, jonka on piirtänyt Pauli J. Holma on saatavissa 5 euron hintaan.

Näitä kaikkia kannattaa pitää kotivarastossa . Kaukametsä on mitä mainioin tuliainen ja Hiidenkiveltä ja äänilevyt sopivat lahjaksi.

Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän tekemiä kerhon adresseja on myös saatavana. Adressin kannessa on tekijän signeeraama grafiikanlehti tai värikopio. Hinta on 15 euroa.

Myös kerhon hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on saatavissa 20 euron hintaan. Kaikkea voi hankkia myös siten, että ottaa yhteyttä Kari J. Kettulaan puhelimitse numerolla 0400 820534 tai sähkö-postitse osoitteella kari.j.kettula@gmail.com .

Seuraavat kerhokokoukset

Aleksis Kiven päivää vietetään torstaina 10.10. 2013, marraskuun kokous pidetään keskiviikkona 20.11. ja joulukuun kokous Sylvesterin ehtoona tiistaina 31.12.2013.

Veikko Luostarinen 

Kanttoori, puheenjohtaja                        Harri Raitis, Mestari Bonifacius, sihteeri

Kuvia kokouksesta (varakameralla otetut kuvat eivät onnistuneet hyvin)

xxxx

Esperanto on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kieli, joka luotiin 1880-luvulla Puolassa. Se perustuu sanastoltaan enimmäkseenromaanisiin kieliin, kun taas kieliopissa on vahvoja vaikutteita slaavilaisista kielistä^{kenen mukaan?}. Sen tarkoitus ei ole korvata luonnollisia kieliä vaan toimia helposti opittavana kielenä, joka helpottaa eri kielisten ihmisten välistä kommunikointia. Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut esperantoa virallisesti käyttöön, sillä on kasvava, aktiivinen puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen.

Esperanton nykyinen nimi syntyi salanimestä Dr. Esperanto (Tri Toivoja), jolla puolanjuutalainen silmälääkäri L. L. Zamenhof julkaisi kielen vuonna 1887 (tästä tarkemmin: Unua Libro). Zamenhof itse käytti aluksi kielestään vain nimeä lingvo internacia, ’kansainvälinen kieli’. Hänen tarkoituksenaan oli luoda helposti opittava ja neutraali kieli käytettäväksi lingua francana erikielisten ihmisten kommunikointiin. Tällaisena yhteiskielenä toimivat noihin aikoihin Keski-Euroopassa erityisesti ranska ja saksa, Zamenhofin asuinalueilla myös venäjä, kun taas englannin merkitys oli varsin pieni.

Nykyään esperantoa käytetään mitä moninaisimmissa yhteyksissä: matkustettaessa, kirjeenvaihdossa (kirje- ja sähköposti),pikaviestimissä, musiikissa, kirjallisuudessa kirjojen käännös- ja alkukielenä, kulttuurivaihdossa ylipäätään, kokouksien työkielenä,siltakielenä eri kielten välillä sekä kielineuvonnassa sen kieliopin ehdottoman säännönmukaisuuden ja havainnollisuuden vuoksi. Merkillepantavaa on myös esperantoksi toimitettujen blogien ja muiden Internet-sivustojen voimakas määrällinen kasvu.

Esperantolla on noin tuhat äidinkielistä puhujaa. Suomen ensimmäinen esperantoyhdistys perustettiin Jyväskylään vuonna 1904. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa kaksi henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity esperanto^[1].

Koska esperanto on keinotekoinen kieli, se ei perinteisessä mielessä kuulu mihinkään kielikuntaan, mutta ominaisuuksiltaan se on indoeurooppalainen.

Merkittävimmät vuodet [muokkaa]

1920-luvun alkupuolella Kansainliitolle ehdotettiin esperanton hyväksymistä järjestön käyttökieleksi. Kymmenen edustajaa hyväksyi ehdotuksen yhtä Ranskan ehdokkaan, Gabriel Hanotaux'n, antamaa ääntä vastaan. Hanotaux ei pitänyt siitä, että ranskan kieli oli menettämässä asemiaan kansainvälisenä kielenä, ja piti esperantoa uhkana. Kymmenen vuotta myöhemmin Kansainliitto kuitenkin suositteli jäsenvaltioitaan sisällyttämään esperanton opetussuunnitelmiinsa. Monet pitävät 1920-lukua esperantoliikkeen vahvimpana aikana.

1930-luvulta lähtien Adolf Hitler ja Josif Stalin surmasivat useita esperanton puhujia heidän epänationalististen suuntautumuksiensa vuoksi. Natsit vihasivat esperantoa, koska sen kehittäjä Zamenhof oli juutalainen. Hitler väittää kirjassaan Taisteluni (Mein Kampf), että Zamenhof loi esperanton maailmanlaajuiseksi kieleksi yhdistämään juutalaisia hajaannuksessa. Stalin puolestaan väitti sen olevan ”vakoojien kieli”. Esperanto itsessään ei ollut syy teloitukseen, mutta monet juutalaiset ja ammattiliittolaiset käyttivät kieltä, joka vallanpitäjien mukaan rohkaisi pitämään yhteyttä ulkomaalaisten kanssa. Fasistinen Italia sen sijaan käytti jopa esperantonkielisiä esitteitä tukeakseen maan matkailua.