Kesäretki Tampereelle 5.6.2012

Jälleen onnistunut kesäretki

- Kaikki sujui lähes minuutilleen
- Opastukset oli loistavia
- Vastuulliset järjestäjät (Seunalan Matti, Kuninkalan Eero ja Rajamäen Mikko) , hoitivat hommansi kiitettävästi - siitä Venlojen ja Veljien nöyrimmät kiitokset
- hyvää kesää veljille venloineen

toivoo tämän blogin pitäjä

TURUN ALEKSIS KIVI -KERHO RY                                                   

KESÄRETKI TAMPEREELLE

Aika                    tiistai 5.6.2012  klo 8.45 – 19.00

Ohjelma

klo

08.45                  lähtö Turusta Ortodoksisen kirkon luota Turun Citybus Oy:n tilausbussilla

10.00                  aamupäiväkahvi  Pentinkulman kahvilassa Urjalassa

11.15                  Tampereen tuomiokirkko

                             tutustutaan kirkkoon oppaan johdolla, mm. Simbergin ja Enckellin taideteoksiin

                             Suvivirsi

12.00                  ohjelma  jatkuu  paikallisen oppaan Timo Malmin johdolla

                             Työväenmuseo Werstas, Meirän kaupunki-päänäyttely ja muuta Tampereen historiaan

                             liittyvää

13.00                  Lounasbuffet  Finlaysonin Palatsissa. Monipuolinen noutopöytä: savulohifileetä, savustettua

                             porsaanfilettä ja hillottua sipulia, vihreäsalaatti, kreikkalainen salaatti, sienisalaatti, perunat,

                             leipä, voi. Lämpimänä kalkkunan sisäfileetä siiderikastikkeella, kermaperunat ja kasvisgratiini.

                             Jälkiruokana Vanilja bavarois, mustaherukkacoulis sekä kahvi/tee.  A-oikeudet on.

 

14.15                  Kirjallinen bussiretki  Timo Malmin johdolla Tampereen keskustassa.

Mm. Runopolku, Aleksis Kiven patsas, Aleksis Kiven katu, Kivikirjasto ja sen mestarit.

15.00                  Hiekan taidemuseo. Laitilan pojan Kustaa Hiekan taidemuseo on Suomen vanhin yksityinen

                             taidemuseo, oikea helmi.  Jakaannutaan kahteen ryhmään, museon oppaat opastavat

16.00                  lähtö Sastamalan Vammalaan

                             Aimo Hakanen kertoo alueen paikannimistä

16.45                  Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi  Vammalassa

                             Nautitaan iltapäiväkahvi  museon tapahtumasalissa. Kahvin aikana kirjamuseon  johdon

                             puheenvuoro                              ja filmiesitys. Ne korvaavat varsinaisen museokierroksen.

17.30                  lähtö Turkuun

19.00                  Turussa, Ortodoksisen kirkon luona

PUHEENI BUSSISSA TURUN ALEKSIS KIVI-KERHON MATKALLA TAMPEREELLE 5.6.2012

                                  LYHYT KATSAUS TAMPEREEN HISTORIAAN.    Into Salonen

Heti aluksi halua kiittää Aimo Hakasta  ja Jarmo Kavantia  siitä, että sain tilaisuuden kertoa kotikaupungistani Tampereesta, missä olen asunut 20 vuoden ajan  aina v. 1933-1953. Kävin siellä myös kouluni ja pääsin v.1950 ylioppilaaksi Tamp. Klassikosta.  Yhteensä viisi meistä Salosen veljeksistä pääsi sieltä ylioppilaiksi, kuudes kirjoitti Tamp.lyseosta.  Myös pastori-isäni opetti  latinaa oto Tamp. Klassikossa 1940-luvulla.  Apuna Tamp. historian kirjoittamisessa on ollut sukumme historiikki, jonka Tauno-veljeni kanssa kirjoitimme 7 vuotta sitten.

   Kustaa III perusti Tampereen  v. 1779.  Jo 1700-luvulla hän oli arvellut, että kahden suuren järven, Näsi- ja Pyhäjärven liittymäkohta vuolaana virtaavine Tammerkoskineen voisi olla sopiva kauppapaikka. Vakka Tampere oli aluksi vain pieni kyläpahanen, n. 200 asukasta, kasvoi se nopeasti niin, että v.1927 siellä asui jo 52.000 as. Nykyään siellä asuu jo 217.000 asukasta ja se on täten maamme kolmanneksi suurin kaupunki heti  Helsingin ja Espoon jälkeen.—Tampereen perustamiskirja oli siinä mielessä erikoinen, että siinä  kiellettiin mm. maatalouden harjoittaminen. Uuden kaupungin toimentulon tuli perustua kauppaan, käsityöhön ja tehtaisiin. Tamperelaiset olivat kuitenkin uppiniskaisia, ja monella perheellä oli peltotilkkunsa ohella vielä  lehmä ja lammas kotitalonsa navetassa. Tampere-sanan syntymää on myös tutkittu, ja arvellaan sen johtuvan tammi- ja perä-sanoista. Ehkä Aimo Hakanen tietää siitä enemmän ?

    Tampereen asemakaavan piirsivät C.L.Engel, C.A Edelfelt ja Lars Sonck kukin omana aikanaan. Asemakaavat eivät olleet ruutukaavoja, kuten esim. Turussa. Lars Sonck piirsi myös kauniin Tampereen Tuomiokirkon, joka valmistui v.1907 ja missä myös tulemme tänään käymään. Kaupungin teollistamiseksi oli Venäjän keisari Aleksanteri I antanut jo v. 1819 kaupungille vapaakauppaoikeudet, joiden perusteella raaka-aineiden tuonti ja vienti oli tullivapaata ja osin verotonta. Näihin kuuluivat myös tuotannolliset koneet. V.1856 vapaakauppaoikeuksia jatkettiin vielä 50 vuotta. Ei ole siis ihme, että Tampere kehittyi nopeasti ja siitä tuli Suomen Manchester eli ”Manse”, kuten tavataan sanoa. Tampere kasvoi aluksi vain Tannerkosken länsipuolelle ja vasta v.1876 jälkeen liitettiin idän puoleiset alueet, Messukylä ym. kaupunkiin. Tampereelle on kehittynyt myös oma murteensa,  kuten Turullekin. Itsekin pidin kerran sukukokouksessamme tietokilpailun kotikaupunkini murresanoista. Tietääkö kukaan, mikä ero on ”musalla ja pulterilla” ?. Musa on pieni kivi ja pulteri iso kivi.

    Jotta  teollisuudelle olisi luotu hyvät edellytykset kehittyä rakennettiin isot tehtaat lähelle Tampereen keskustaa. Näistä mainittakoon Tako, Tampella ja Finlayson. Työläisillä oli täten lyhyt matka töihin. Tamperelaiset ylpeilevät myös sillä, että siellä sytytettiin Pohjoismaiden ensimmäinen sähkölamppu Wilhelm v.Nottbeckin toimesta v.1882.  Tammerkoski alkoi silloin tuottaa sähköä ja Tampereelle muutti yhä lisää teollisuus- ym.laitoksia. Niista mainittakoon mm.Lokomo, joka on erotettava Turun Logomosta, Valmetin Lentokonetehdas, jossa Martti-veljeni on ollut insinöörinä, Serlachius, Suomen Trikoo, Aaltosen Kenkätehdas, Klingendahl, Tampereen  Verkatehdas, Lapinniemen Puuvillatehdas, missä taas Marjatta-sisareni miehineen ovat  olleet insinööreinä ym.

   Tampere sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Kirjailija Lauri Viidalle ja muillekin on   Pyynikinharjun 152 korkeasta näkötornista avautunut kauniita näköaloja  sekä 139 km pitkälle Näsi- että Pyhäjärvelle, joiden järvien korkeusero on 18 m.  Tämän jääkauden tuottaman, maailman korkeimman soraharjun läpi kaivettiin aikoinaan tukinuittotunneli, jota kuitenkaan enää ei käytetä. Tampere laajeni jatkuvasti, ja  mm. Aitolahti ja Teisko  liitettiin Tampereeseen v. 1966 ja 1972. Itsekin pyöräilin 1940-luvulla usein Teiskon huvilallamme  että  kauneudestaan kuululla  Kangasalan harjulla, mistä Topeliuksen runoilema ja Linsenin säveltämä ”Kesäpäivä Kangasalla”-laulu  on kotoisin.

   Hyvänä esimerkkinä ahkeruudesta ja yrityshalusta oli torpparinpoika Emil Aaltonen, joka 20-vuotiaana v.1889 perusti Hattulaan oman suutarinverstaan käytyään sitä ennen suutarimestarin koulun. Säästettyään rahaa hän osti kengänpäällysten ompeluun sopivan ompelukoneen. Kenkiä ommellessaan hän totesi, että kenkiäkin voi ommella koneellisesti. V.1902 hän pystyi jo ostamaan Helsingistä vanhan kenkätehtaan amerikkalaiset koneet, asensi ne itse paikoilleen ja perusti Hattulan Jalkinetehtaan. V.1905 tehdas kuitenkin paloi ja sen 50 työntekijää jäivät työttömiksi. Tämä ei kuitenkaan masentanut nuorta Emil Aaltosta, vaan hän osti Tampereelta v.1913 tilat uutta kenkätehdasta varten, asensi sinne palaneet, mutta hänen itsensä korjaamat koneet ja alkoi valmistaa ”Vakuuskenkiä”  tamperelaisille. Näin kehittyi  Kyllikinkadun varrella oleva ja koko korttelin käsittävä iso  Aaltosen Kenkätehdas v. 1928, mihin yritysostojen jälkeen liitettiin vielä Viialan Nahkatehdas  sekä Solenan, Attilan ja Korkeakosken Kenkätehtaat. Kauppaneuvos, myöhemmin vuorineuvos Aaltonen tuki myös Viialan kirkon, Tampereen kirjastotalon ja Turunkin kirjastotalon toimintaa, rakennutti Sääksmäelle kirkon ym. V.1937 perustettu Emil Aaltosen rahasto tukee vuosittain nuorten tieteenharjoittajien toimintaa maassamme. Myös oma perheemme asui 1940-luvulla yhdessä Emil Aaltosen rakennuttamista kerrostaloista Mäkipäänkadun varrella. Toisaalta samanlaisia suurliikemiehiä ja lahjoittajia löytyy myös Turusta, kun muistelemme esim. Fredrik v.Rettigiä, joka lahjoitti Turulle oman kirjastotalon v.1903.

    Kiitos mm.aktiivisten kaupunginjohtajien Napoleon Lindforsin, Pekka Paavolan ym., rakennettiin Tampereen Hervantaan  1960-luvulla  Teknillinen Korkeakoulu ja sen ympärille kaikkien tuntemat Hermian  ja Finnmedin-teknologiakeskukset. Sitä ennen oli Yhteisk.Kk muuttanut riitojen saattelemana Helsingistä Tampereelle. Myös 168 m.korkea ”Näsinneula” on Lindforsin suunnittelema. Ensi heinäkuun lopulla avataan  Vuoreksen uudessa kaupunginosassa  kansalliset asuntomessut, jonne Irmelinkin  kanssa aiomme  mennä. --Ehkä joku on lukenut Raimo Seppälän ym. toimittaman kirjan ”30-vuotinen sota” ? Tällä ei suinkaan tarkoiteta Kustaa II Adolfin  ym. sotia 1600-luvun Baierissa vaan kertomusta taisteluista Tampereen uuden Yliopist. Keskussairaalan synnystä. Mm.Kuopion  ja Oulun sairaalat  menivät silloin Tampereen edelle, mutta lopulta v.1972 tuli Tampereen vuoro. Itsekin olen toiminut korkeatasoisessa TAYS:ssa vuosikaudet lastenkirurgian dosenttina. Aina kysytään myös, mikä on kaupungin perinneruoka. ”Tapolan mustamakkara” lienee tamperelaisten oma ruoka, ja aiemmin sitä myytiin vain Tammelantorilla, mutta nykyään  sitä saa myös Turusta, Porista ym. Pyynikin Oluttehtaan ”Tähti-olut” sopi hyvin sen painikkeeksi, mutta kun ko. oluttehdas lopetettiin, ei paikallinen ”Mieskuoro Laulajat” enää voi Oluttehtaalla käydessään  laulaa: ”Tähti kirkas, sä kuin loistat” lauluaan.

   Kuten Turustakin, myös Tampereelta on jouduttu viime vuosikymmeninä lopettamaan useita menestyviä tehtaita. Näitä olivat Finlayson, Tampella, Lapinniemen Puuvillatehdas ynnä moni muu. Niistä vapautuviin tiloihin on pystytty rakentamaan mm. kylpylä-hotelleja, asuntoja ja ravintoloita, joista mainittakoon  ”Finlaysonin Palatsi”, jonne tälläkin matkalla menemme syömään. Teattereista vanhin on Tampereen Teatteri, joka sai uuden talon Tammerkosken partaalle v. 1913. Toinen suuri teatteri on Työväen Teatteri Hämeenpuiston varrella ja kolmas kuuluisa on Pyynikin Kesäteatteri, missä Väinö Linnan 9 vuotta pyörinyt ”Tuntematon sotilas”-näytelmä kilpailee turkulaisten oman Aleksis Kiven  ”Seitsemän veljestä”-näytelmän kanssa 1970-luvulta. Kaikille tuttu 1990-rakennettu iso Tampere-talo oli aikanaan Pohjoismaiden suurin kongressitalo, missä mm.Tampereen Lääkäripäiviä on pidetty parikymmentä kertaa. Vielä mainittakoon, että Tampereen pormestarina on nyt viimeistä vuottaan Timo P.Nieminen ja että veroäyri on Turkua vähän korkeampi, eli 19.

   Tampereella asuva Oiva-veljeni  kysyi minulta hiljan hänet tavatessani: ”Tiedätkö,milloin mottoritiellä saa tehdä U-käännöksen?” Kun en tätä tiennyt hän sanoi: ”Silloin, kun liikennemerkissä lukee: 60 km Turkuun.” Tällaisia leikkimielisiä kaskuja kuulee tuon tuostakin. Kuitenkin eräänä merkkinä Turun ja Tampereen lähentymisestä toisiinsa voitanee pitää hiljan julkistettua molempien kaupunkien yhteistä ratikka-suunnitteluhanketta.  Kerhomme jäsen Pekka Ruola, aikanaan  myös Turku-seuran puh.joht., kertoi kirjassaan ”Intohimona Turku”, että  Turku- ja Tampere-seura kilpailivat v.1999, kumpaanko  seuraan  tulee sinä vuonna enemmän uusia jäseniä. Turku voitti ja Aurajoen rantapenkoille istutettiin voiton kunniaksi  2800 tulppaanien sipuleita, jotka siellä nyt kauniisti kukkivat

Matkan hinta  56 euroa/osallistuja. Rahastetaan bussissa.