TS alio 9.10.2019 
Kerhokokous 10.10.2019
Kerhokokous, esityslista
Kokouskutsu:
Turun Aleksis Kivi -kerho ry.
V e l j e t
Turku 25.09. 2019
Aleksis Kiven päivä ja lokakuun kerhokokous 10.10. 2019
Aleksis Kiven päivän juhlallisuudet alkavat Turun kaupunginteatterin
luona Aleksis Kiven aukiolla torstaina 10.10.2019 klo 18. Reino
Kotaviita, Jumppilan Jalli soittaa fanfaarin, lasketaan laakeriseppele
ja kuullaan puhe, jonka pitää Tapani Kunttu, Kontiolan Tommi. Puhetta
seuraa kaupunginteatterin tervehdys. Ylioppilaskunnan edustajat seisovat
kunniavartiossa ja elävät tulet palavat.
Kerhokokous pidetään alkaen klo 19 Suomalaisen Pohjan
Kivi-kabinetissa, Aurakatu 24. Esitelmän pitää Taetterimuseon johtaja
Raija-Liisa Seilo. Teatterimuseo toteutti näyttelyn Aleksis Kivestä
juhlittaessa 100 vuotiaan Suomen ensi askelia itsenäisenä valtiona.
Miksi juuri Kivi ja miten niin ”Kivi kääntyy”. Raija-Liisa Seilo avaa
näyttelyn teemoja ja kertoo muitakin kuulumisia Teatterimuseosta. Miten
esittävien taiteiden muistiorganisaation tulevaisuuteen heijastuu koko
museokentän kattava toiminnallinen ”pöhinä”?
Juoksevat asiat käsitellään, arpajaiset pidetään ja veljesateria
nautitaan.
Tapa on, että veljet esittelevät kokouksissa tuoreita kirjojaan tai
muita aikaansaannoksiaan. Jos esiteltävää on ottakaa yhteyttä etukäteen
sihteeriin s-postilla raitishs@netti.fi tai puhelimella 0400 790667.
Allekirjoittanut Mestari Bonifacius näyttää juuri painosta tulleen
näytelmänsä Poliittinen komedia. Markku Heikkilä on luvannut esitellä
kirjansa Uutissi Turust 21 marraskuun kokouksessa.
Julkaisut, adressit ja kerhon jäsenmerkki
Kerhon uusin julkaisu Nyt ei auta pelko eikä vapistus maksaa vain 20
euroa. Muutkin kerhon julkaisut, cd-levy Kaukametsän lumo,
Hiidenkiveltä- ja Kaukametsä-kirjat ovat saatavana Tapani Kuntulta,
Kontiolan Tommilta. Kaikkien hinta on 10 euroa. Myynnissä on myös kaksi
muuta äänilevyä: Lauluja Seitsemästä veljeksestä, joka sisältää Kaj
Chydeniuksen sävellykset Turun kaupunginteatterin legendaariseen
näytelmään alkuperäisesityksinä sekä Matti Rag Paanasen sävellyksiä
levyllä Aleksis Kivi. Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo. Näidenkin
levyjen hinta on 10 euroa. Juha Lukalan, Kukkomaakarin uudistama kartta
Seitsemän veljeksen elonpiiri maksaa 5 euroa.
Kerhon hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on
saatavissa 20 euron hintaan. Kaikkea voi hankkia myös siten, että ottaa
yhteyttä Tapani Kunttuun puhelimitse numerolla 040 5130668 tai
sähköpostitse osoitteella tapani.kunttu@historia-memoria.fi.
Seuraavat kerhokokoukset
Marraskuun kokous pidetään 20.11. klo18 ja Sylvesterin ehtoona 31.12.
kokoonnutaan klo 15.
Veikko Luostarinen
Kanttoori, puheenjohtaja Harri Raitis, Mestari
Bonifacius, sihteeri
Seuraavien kuvien tekstit myöhemmin
Tapani Kuntun puhe Aleksis Kiven patsaalla 10.10.
Aleksis Kivi – kirjallisuutemme ajaton mestari
Historiallisten tapahtumien ja juhlapäivien ohella myös suurmiesasemaan
nostetuilla on pitkään ollut paikkansa liputuspäiväkalenterissa. Tällöin näitä
Suomen historian merkkihenkilöitä on muistettu nimenomaan heidän
syntymäpäivinään – kuten eilen suomalaisen kirjallisuuden päivänä Aleksis
Kiveä.
Kotimaisten historiallisten suurmiesten tarve koettiin ajankohtaiseksi
suomalaisuusliikkeen vahvistuessa 1800-luvun puolivälissä. Tavoitteena oli
kansallisen yhtenäisyyden luominen rakentamalla tietoisesti suomalaisen
suurmiehen kuvaa. J.L. Runebergin päivästä Suomi sai ensimmäisen varsinaisen
kansallispäivän jo 1800-luvun loppupuolella. Tätä seurasivat lähinnä J.V.
Snellman ja Mikael Agricola sekä maailmansotien välisenä aikana suurten
suomalaisten joukkoon nousuaan tekevä Aleksis Kivi. Viimeisiä tässä
kavalkadissa ovat Eino Leino, Jean Sibelius ja Minna Canth.
Vuonna 1934, jolloin oli kulunut 100 vuotta Kiven syntymästä, eri
paikkakunnilla liputettiin hänen kunniakseen. Tie kansalliskirjailijaksi oli
entistä selvempi ja suorempi. Viime sotien jälkeen Aleksis Kiven kurssi jatkoi
nousuaan, kiinnostus häneen oli kasvussa. Vuodesta 1950 lähtien Aleksis Kiven
syntymäpäivää on juhlistettu liputuksin. Koululaisille Aleksis Kivi on tullut
tutuksi ennen kaikkea Seitsemän veljestä -teoksestaan; vanhemmalle polvelle
myös nimikkopäivänsä merkkien myynnistä ja vapaapäivästä, josta koululaiset
saivat nauttia aina 1960-luvulle asti.
Aleksi Kiveä on tutkittu pitkään ja hänestä on kirjoitettu satamäärin
julkaisuja, pääasiassa kirjallisuushistoriallisia teoksia. Teatterien
parrasvaloissa Kiven näytelmiä ja Seitsemän veljeksen sovituksia on nähty
tasaisin väliajoin. Myös elokuva-alalla on eri vaiheissa tartuttu Kiven
kirjalliseen tuotantoon; elokuvatallenteita on säilynyt aina mykkäelokuvien
kaudelta asti.
Ylen järjestämässä suuret suomalaiset -yleisöäänestyksessä kärkipaikan
valloittivat C.G.E. Mannerheim ja Risto Ryti. Tässä vuoden 2004 äänestyksessä
Aleksis Kivi tuli yhdeksänneksi; kun vastaavasti J.V. Snellmanin sijaluku oli
24 ja J.L. Runeberg oli listalla vasta 57. Vaikka tästä yleisöäänestyksestä ei
pidä vetää kovin syvällisiä johtopäätöksiä, jotakin sijoitukset kertovat omassa
ajassamme vallitsevista arvostuksista. Suurmiesgalleriassamme ei ole
sittenkään tapahtunut kovin suuria muutoksia. Kenties eniten on vaihdellut
Runebergin asema ja arvostus, eikä edes Mannerheim suvereenista
suurmiesasemastaan huolimatta ole aina vastannut aivan kaikkien suurmieskuvaa.
Aleksis Kivi antoi lujan perustan suomalaiselle kirjallisuudelle ja toi
kaivattua käytevoimaa kansallisille ohjelmille. Kansalliseen suurmiesasemaan
Kivi nousi, tai nostettiin, vasta 1900-luvulla, jolloin hänen työnsä
suomalaisen ja suomenkielisen kirjallisuuden saralla sai ansaitsemansa huomion
ja tunnustuksen. Kansalliskirjailijan asemaan nousseesta Aleksis Kivestä Suomi
sai kirjallisen ikoninsa – kaunokirjallisuutemme kivijalan – jonka merkitys ei
ole juurikaan sidoksissa aikaan ja paikkaan, eikä loppujen lopuksi minkään
tietyn kannattajaryhmittymän tarpeisiin tai kannatukseen.
Onkin varsin todennäköistä, että Kivi saa vielä pitkään pitää
liputuspäivänsä, kuten myös muut suomalaisen kulttuurin tunnustetut mestarit.
Heitä kaikkia tullaan varmasti tarvitsemaan kansallisen identiteetin ja
suomalaisuuden symboleina.
Pian Aleksis Kiven syntymän 150-vuotisjuhlavuoden ja Alku-Kalevalan
150-vuotissyntymäpäivien jälkeen kulttuurin moniottelija, kirjailija Pekka
Lounela siirsi katseensa jo vuosiin 2034-2035 – siis Aleksis Kiven ja Kalevalan
200-vuotisjuhlakauteen. Näin Lounela kirjoitti Aleksis Kiven Seuran lehdessä
vuonna 1986: Testamenttaan täten tulevien sukupolvien kulttuuripoliitikoille,
-byrokraateille ja -matkailijoille ynnä muille kansallisten arvojen vaalijoille
ankaran aatoksen: muotoilkaa sesongista 2034-35 suomalaisen kirjallisuuden
juhlakausi, jossa Kiven tuotanto ja Kalevala loistavat tähtinä rinnakkain!
Aikaa suureen kansalliseen juhlavuoteen on enää vain puolitoista
vuosikymmentä.
Tapani Kunttu
turkulainen historioitsija-tietokirjailija
Lyhennelmä Aleksis Kiven patsaalla Turussa 10.10.2019 pidetystä puheesta
Petri Rajala, komenjanttari, toi Kaupunginteatterin näyttelijäkunnan tervehdyksen kukkakimpun kera. Hän lausui myös Aleksis Kiveä...
Kerhon puh.joht. Veikko Luostarinen virellään Teatterimuseon johtaja Raija-Liisa Seilo
https://youtu.be/4PL8jFJKYTk
https://youtu.be/4PL8jFJKYTk
Arvontaviini meni Petri Rajalalle, joka paraillaan näyttelee isäroolia Turun Kaupunginteatterin Don Juanissa
Ruokapöytä oli taas antoisa
Ritva-Liisa Seilo kertoi mm.
"Teatterimuseo on vuonna 1962
perustettu esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo.
Museota ylläpitää yksityinen Teatterimuseon säätiö, jonka muodostavat Helsingin
kaupunki, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry. ja Suomen museoliitto.
Teatterimuseo toteuttaa näyttelytoimintaa omissa tiloissaan
Helsingin Kaapelitehtaalla, kiertonäyttelyin, yhteistyöhankkein sekä verkossa.
Museossa Kaapelitehtaalla esillä ovat vuonna 2010 uudistetut pysyvät näyttelyt
Backstage, Teatterin ullakko ja Arkadia-teatteri sekä Kantin ja Studioiden
vaihtuvat näyttelyt. Muissa museoissa tai kulttuuritiloissa nähtävät
valtakunnalliset kiertonäyttelymme sekä kokoelmalainamme, samoin kuin
verkkonäyttelymme, tuovat vuosittain esittävien taiteiden kulttuuriperintöä
esille valtakunnallisesti.
Teatterimuseon tallennusvastuu määräytyy toiminnasta
valtakunnallisena erikoismuseona. Ylläpidämme suomalaisen teatterin, tanssin,
oopperan, sirkuksen ja esitystaiteen kansallista kokoelmaa ja keskitymme
ensisijaisesti ammatillisen toiminnan sekä alan järjestöjä ja ammattilaisia
koskevan aineiston keruuseen."
Samalla hän kutsui tutustumiskäynnille 14.12., johon kiinostuneita yhteismatkalaisia ilmaantuikion. Perästä kuullaan...
Teatterimuseon esittelyluettelon kansi, på svenska
