V e l j e t
Turku 13.12. 2018
Turun Aleksis Kivi -kerhon Sylvesterin ehtoon kerhokokous pidetään maanantaina 31. joulukuuta 2018 klo 15 ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-kabinetissa, Aurakatu 24 A.
Esitelmän Turun Soitannollisesta Seurasta pitää veljemme Ilari Lehtinen, Konrad. Lauletaan
yhdessä perinteen mukaisesti joululaulu En
etsi valtaa loistoa, pidetään arpajaiset ja nautitaan veljesateria.
On tapana, että
veljet esittelevät kokouksissa tuoreita kirjojaan tai muita aikaansaannoksiaan.
Jos esiteltävää on pyydän ottamaan yhteyttä etukäteen sihteeriin s-postilla raitishs@netti.fi tai puhelimella 0400 790667.
Kerhon jäsenmerkki ja muuta
Kerhon
hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on saatavissa 20 euron
hintaan. Uusin julkaisumme Nyt ei auta
pelko eikä vapistus maksaa myös 20 euroa. Myös cd-levy Kaukametsän lumo, Hiidenkiveltä-
ja Kaukametsä-kirjat ovat saatavana
Tapani Kuntulta, Kontiolan Tommilta.
Ne maksavat 10 euroa. Myynnissä ovat
edelleen äänilevyt Lauluja Seitsemästä
veljeksestä, joka sisältää Kaj Chydeniuksen sävellykset Turun
kaupunginteatterin legendaariseen näytelmään sekä Matti Rag Paanasen
sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi.
Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo. Näiden levyjen hinta on myös 10 euroa.
Julkaisuista tuleva tuotto ohjataan kerhon stipendirahastoon, josta jaetaan
kannustusstipendejä koululaisille.
Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän tekemiä kerhon adresseja on saatavana. Adressin
kannessa on tekijän signeeraama grafiikanlehti tai värikopio. Hinta on 15
euroa.
Kaikkea voi hankkia myös siten, että
ottaa yhteyttä Kontiolan Tommiin, puhelimitse numerolla 040 5130668 tai
sähköpostitse osoitteella tapani.kunttu@historia-memoria.fi
.
Seuraavat
kerhokokoukset
Vuosikokous
pidetään helmikuussa, 20.2. 2019, ja
muut kevään kokouspäivät ovat 20.3., 24.4. ja 15.5. Hyvää joulua kaikille.
Veikko
Luostarinen
Kanttoori,
puheenjohtaja Harri Raitis
Mestari
Bonifacius, sihteeri
Korkea juhla, ihana ilta
Oljilla kultasil,
Valossa valkeen, ilosen liekin
Sumusen yösen kohdus!
Ken sua taitaa unohtaa?
Ken sun virttes kaikunaa?
Ken lapsukaist äitinsä helmas
Vajassa Bethlehemin?
Aleksis Kivi, Joulu-ilta
Puheenjohtajan täytettyä 80 vuotta hänelle luovutettiin nyt A.Kiveä kuvaava pienoispatsas
Puheenjohtaja avaa kokouksen...
En etsi valtaa loistoa...
Kokousveljiä pöydissään...
Pekka Niemelä esittelee kirjajaansa..
Sihteeri Raitis kertoilee..
Osanottajia n. 25
Pekka Niemelän kirjan tekijätiedot...
Talon herkullista ruokapöytää...
Ilari Lehtinen esitelmöimässä..
https://youtu.be/snCEbuOM8ak
xxxx
Kokousasioita:
31.12.2018
Sylvesterin päivä
En etsi valtaa loistoa
aloitti Turun A.Kivikerhon sylvesterinpäivän istunnon. Jostain szyystä
vain 25 veljeä oli ennättänyt kokoukseen.
Puheenjohtaja
Veikko Luostarinen kertasi lyhyesti kerhon viimeaikaista toimintaa,
Erityisesti hän kiitti heitä, kutka
olivat ahkeroineet kerhoasioissa. Erityisesti hän kohdisti kiitokset Turun Kirjaessuilla
toimineisiin.
Kerhoon on
hyväksytty uudeksi jäseneksi professori Heikki Kallio, joka lyhyesti esittäytyi.
Veli Pekka
Niemelä esitti yhdessä Markku Valkosen kanssa kirjoittamansa kirjan Vaelluksia
maisemaan - Taiteen mestarit meren
äärellä. Tietoteos on tekstiltään ja kuvitukseltaan erittäin arvokas. Veli Ilari Lehtinen piti
perusteellisen esityksen Turun
Soitannollisen kerhon synnystä ja toiminnasta. Esitys oli niin perusteellinen, ettei kysyttävää sen johdosta syntynyt.
Kokous
päättyi herkulliseen päivälliseen. Erityisesti
sen suussa sulava ikäänkuin antoi hiilloslohi hyvän maun menneestä
vuodesta.
Seuraava
kerhokokous on 20.2.2019.
Heikki Kallio uudeksi jäseneksi
Kuva puuttuu ohessa vain pieni videonpätkä
Talon herkullista ruokapöytää...
https://youtu.be/snCEbuOM8ak
Turun Aleksis Kivi
-kerho 31.12.2018
Ilari
Lehtinen
Turun
Soitannollisen Seuran juuria etsimässä
Turun Soitannollinen
Seura on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yhdistys. Se perustettiin
vuonna 1790. Tämän tapahtuman voi nähdä selvänä osoituksena porvariston
yhteiskunnallisen aseman noususta kaikkialla Euroopassa. Vastaavia seuroja tai
klubeja perustettiin runsaasti kaikissa Pohjoismaissa porvariston halutessa
irtautua aateliston ja papiston määräysvallasta musiikin harrastamisessa – ja
tietysti muutoinkin. Fabian Dahlström (2018) näkee Turun Soitannollisen Seuran
perustamisen ”deltajina kiinnostavassa yhteydessä” ja luettelee
esimerkinomaisesti muutaman samoihin aikoihin perustetun seuran:
Musikaliska inrättning i Norrköping 1797–1801,
Musikaliska Sällskapet i Norrtälje 1803–1817, Musikaliska Sällskapet i Skara
1807, Harmoniska Sällskapet i Göteborg 1808, Musikaliska Sällskapet Concordia i
Gävle 1810. Joitain järjestöjä Tanskassa (esim. J.A. Scheiben
Det Musikalske Societet 1744–1749), Virossa ja Norjassa (esim. Harmonien
Bergenissä jo v. 1756).
Saksalainen
tutkija Peter Schleuning (1984, 274–282) luettelee 9 musiikkia harrastavan
seuran perustamiset saksankielisellä alueella Euroopassa. Lainaan niiden nimet
luettelomuodossa:
Musikübende Gesellschaft
Berlin 1749, Musikliebende Freunde Quedlingburg 1751, Tonkünstler-Societät der
freyen Tonkunst vor Witwen und Weisen Wien 1771, Musikausübende Gesellschaft
Leipzig 1778, Musikalische Societät Güstrow 1781, Musikalische Gesellschaft
Nordhausen 1783, Musikalische Gesellschaft Heilbronn 1785, Harmonie Hamburg
1789, Liebhaberkonzerte Bremen 1790.
Yleensä
sanotaan (esim. Andersson 1952, 27–), että Turkuun perustetun seuran Musikaliska
Sällskapet i Åbo esikuvana oli tukholmalainen Utile dulci -seura (1766). Tämä
oli kuitenkin selvemmin Turkuun vuonna 1770 perustetun Aurora-seuran malli,
jonka perustajajäsenet Henrik Gabriel Porthan, Carl Fredrik Mennander ja Pehr
Juslén kuuluivat Utile dulci -seuraan. Muina kuuluisina Aurora-seuran jäseninä
mainittakoon Pehr Kalm, Matthias Calonius ja Johan Henric Kellgren.
Utile dulci oli viisiasteinen salaseura, joka
harrasti kirjallisuutta ja musiikkia, sen kokoukset olivat joko ”yleisiä” tai
”soitannollisia”. Aurora-seura oli myös salaseura kolmine asteineen. Se aloitti
toimintansa ennen kaikkea kirjallisena seurana, mutta tukholmalaisten esimerkin
mukaan sekin perusti oman soitinyhtyeen vuonna 1773. Aurora-seuran toiminnan
merkittävin piirre oli sanomalehden julkaiseminen: Tidningar utgifne av et
Sällskap i Åbo > Åbo Tidningar 1771–1778 ja 1782–1785. Aurora-seuran
toiminta hiipui, kun Porthan lähti pitkälle ulkomaanmatkalle 1778. Kuitenkin
soitannollinen harrastus jatkui edelleen Turussa huomaamattomammin ja
epämuodollisemmin. Turun Akatemian musiikinjohtajana vuodeta 1741 toiminut Carl
Peter Lenning oli ikääntynyt ja menettänyt toimintahalunsa jo ennen kuolemaansa
1788. Porthan ja Tengström olivat tyytymättömiä tilanteeseen, ja kun Lenning
oli järjestänyt virkansa periytymisen pojalleen Johan Peter Lenningille, he
valittivat Akatemian konsistorille. Asiasta riideltiin kauan ja
perusteellisesti. Lopputuloksena alkoi nousta esiin se mielipide, että oli
perustettava Akatemiasta riippumaton musiikin harrastajien yhteisö (Andersson
1952, 34–41).
Luokaamme lyhyt katsaus Tukholmassa vaikuttaneisiin
salaseuroihin:
Ruotsin historiassa hallitsevat kuninkaat perustivat erilaisia ritarikuntia palkitakseen uskollisia alamaisiaan ja sitouttaakseen heitä kannattajikseen. Jo Kustaa Vaasa lyötti Salvator-mitalin. Eerik XIV ja Juhana III kasvattivat mitalin kokoa ja lisäsivät siihen ketjut. Kaarle IX muunsi ketjut Jehova-ketjuiksi. Kristiina-kuningatar perusti Amarante-ordenin, mutta kun hän luopui kruunusta 1654, järjestön toiminta lakkasi. Kustaa III yritti palauttaa Amarante-ordenin ehkä palkitakseen myös naisia.
Ruotsin historiassa hallitsevat kuninkaat perustivat erilaisia ritarikuntia palkitakseen uskollisia alamaisiaan ja sitouttaakseen heitä kannattajikseen. Jo Kustaa Vaasa lyötti Salvator-mitalin. Eerik XIV ja Juhana III kasvattivat mitalin kokoa ja lisäsivät siihen ketjut. Kaarle IX muunsi ketjut Jehova-ketjuiksi. Kristiina-kuningatar perusti Amarante-ordenin, mutta kun hän luopui kruunusta 1654, järjestön toiminta lakkasi. Kustaa III yritti palauttaa Amarante-ordenin ehkä palkitakseen myös naisia.
Vuonna 1748 Ruotsissa toimi kolme kuninkaan alaista
järjestöä: Serafim-orden, Miekkaritaristo ja Pohjantähden ritaristo. Kaikki
nämä olivat vain aatelisille annettavia arvoja. Siksi Kustaa III perusti vuonna
1772 Vasa-ordenin, joka myönsi kunnianosoituksia kaikille säädyille, aateliston
lisäksi papistolle, porvareille ja talonpojille.
Näitten
kuninkaallisten ritaristojen lisäksi Tukholmassa syntyi muita ”salaseuroja”.
Esimerkiksi vuonna 1735 Ruotsissa alkoi vapaamuuraritoiminta, jonka
suurmestariksi kuningas ilmoittautui vuonna 1753 ja jonka toimintaa Carl
Fredrik Eckleff alkoi organisoida 1756. Eckleff perusti myös 10 vuotta eläneen
Tankebyggarordenin 1753 – mikähän sekin lienee ollut? Edellä mainitun Utile
dulci -seuran perusti Elis Schröderheim 1766 Sen nimi on otettu Horatiuksen
runosta Ars poetica: ”Kaikki pisteet saa se, joka yhdistää huvin ja hyödyn”.
Par Bricole -yhdistyksen virallinen perustamisvuosi on 1774, vaikka se toimi jo
muutamaa vuottaxxxx
1700-luvun alussa Kaarle XII:n sotapolitiikka oli
johtanut katastrofiin ja Ruotsin suurvalta-aseman romahtamiseen. Uudeksi
kuninkaaksi valittiin Schleswig-Holsteinista Adolf Fredrik. Säätyvaltiopäivät
ottivat itselleen kaiken vallan. Jos kuningas ei halunnut allekirjoittaa
säätyjen päätöstä, hänen nimensä leimattiin asiakirjaan. Puhuttiin vapauden
ajasta. Muodostui kaksi vastakkaista puoluetta: myssyt ja hatut. Edellinen
kannatti rauhan ylläpitämistä vastustaen hattuja, jotka halusivat miekalla
voittaa menetetyt maat takaisin Ruotsille. Ulkovallat sekaantuivat Ruotsin sisäpolitiikkaan
rahoittamalla avokätisesti ja avoimesti asioitaan ajavia valtiopäiväedustajia.
Venäjä ja Preussi halusivat pitää Ruotsin aloillaan häiritsemästä Puolan
jakamiseen tähtääviä suunnitelmiaan. Ne maksoivat myssyille valtavia
rahasummia. Ranska puolestaan halusi pitää Ruotsin militaarisesti aktiivisena
tasapainottajana Pohjois-Saksan tantereilla – olihan Ruotsilla vielä maapalansa
Pommerissa. Ranska siis antoi tynnyreittäin kultaa Ruotsin armeijan
varustamiseksi. Tämä politiikan korruptoituminen heijastui yleisesti
yhteiskuntaan moraalin höltymisenä.
Kuitenkin
oikeastaan jo 1600-luvun puolella oli Euroopassa alkanut filosofien
kirjoitusten innoittamana uusi ajattelutapa, joka korosti rationaalisuutta ja
valistusta. Mainitsen muutaman nimen: John Locke, David Hume, Immanuel Kant,
Jean Jacques Rousseau ja François Marie Arouet eli Voltaire. Eräät
itsevaltiaista omaksuivat näitä uusia aatteita. Etenkin Itävalta-Unkarin
keisari Josef II ja Preussin kuningas Fredrik II Suuri. Valistusaatteet
korostivat ihmisten tasa-arvoisuutta ja veljeyttä, mikä merkitsi porvariston
merkityksen nousua.
Monissa
asioissa porvaristo otti mallia aateliston tavoista. Musiikin harrastamisen
käytännöissä tämä näkyi esimerkiksi siinä, että kun Fredrik II Suuri piti
palatsissaan päivittäin iltakonsertin muutaman muusikkonsa kanssa, alkoivat
berliiniläiset porvarit järjestää kodeissaan musiikki-iltoja. 1750-luvulta
lähtien Berliinissä toimi useita musiikkia harrastavia yhdistyksiä:
Maanantaisin Christian Friedrich Schalen 1740 perustama Musikalische Assemblée,
perjantaisin jo 1738 alkanut Academie ja tärkeimpänä lauantaisin Johann Philipp
Sackin Musik ausübende Gesellschaft. Sen säännöt kirjoitettiin paperille 1749.
Jo väitöskirjassani (Lehtinen 1993, 159) totesin, että nämä tiukoiksi
paragrafeiksi formuloidut säännöt muistuttavat suuresti vuonna 1791
kirjoitettuja Turun Soitannollisen Seuran statuutteja.
Lisää tästä linkin avulla, jos sellainen aikaansaadaan
