Kesäretki 6.6.2017: Askainen, Rymättylä jne

Kesäretki 6.6.2017

Kesäretki Askaisiin ja Rymättylään 6.6.2017

Reitti ja aikataulu

9.00 Lähtö Turun ortodoksiselta kirkolta Askaisten Louhisaareen. Ajo 39,5 km,  42 min                                  

9.45 Perillä Louhisaaressa. Tutustuminen Kalmin puutarhaan ja Louhisaaren linnaan.

11.30 Lähtö Louhisaaresta Merimaskun kautta Rymättylään Rööläntie 365, Ajo 29,7 km, 36 min

12.10 Perillä Brinkhallin viinitehtaalla, Rööläntie 365, tutustuminen tehtaaseen. Myymälä avoinna.

13.15 Lähtö viinitehtaalta Pohjakulmaan, Rymättyläntie 1089. Ajo 9,7 km, 9 min.

13.30 Perillä Pohjakulmassa, Rymättyläntie 1089. Juhlalounas.

14.30 Lähtö Pohjakulmasta Rymättylän kirkolle. Ajo 6,4 km, 7 min.

14.40 Perillä Rymättylän kirkolla. Tutustuminen maalauksiin ja Suvivirren laulaminen.

15.15 Lähtö Ajolanrantaan, Ajolantie 109.  Ajo 9,2 km, 13 min.

15.30 Perillä Ajolanrannassa, tutustuminen venesatamaan ja telakkaan.

16.15 Lähtö Ajolanrannasta Turkuun. Ajo 32,5 km, 36 min.

17.00 Perillä Turussa.

Louhisaaren linna on marsalkka Mannerheimin syntymäkoti, jonka 1650-luvulla valmistunut päärakennus edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Juhlakerros ja talouskerros ovat 1600-luvun asussa. Keskimmäinen varsinainen asuinkerros, on uusittu 1700- ja 1800-luvulla. Kartanon puistoalueella on kesästä 2016 alkaen voinut tutustua 1700-luvun hyöty- ja koristekasveihin. Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet, hyödyllisyys, järjestelmällisyys ja esteettisyys.

Brinkhall Spargling on tänä vuonna perustettu jääviinitehdas Röölässä. Se toimii entisissä sillitehtaan tiloissa ja käyttää raaka-aineenaan pääasiassa lähiseudun omenaa. Tehtaan yhteydessä on myymälä. Valmistajien mukaan suomalaiset omenalajikkeet ja ranskalainen viininvalmistustaito ovat erinomainen yhdistelmä.

Pohjakulma on erinomaisesta ruoasta tunnettu saaristoravintola. Nautimme juhlalounaan.

Ajolanranta on täyden palvelun venesatama saariston sydämessä. Se on elämys sellaiselle, joka ei ole seurannut veneilyn kehitystä viime vuosina.

Rymättylän Pyhän Jaakon kirkossa ovat säilyneet hyvin Suomen viimeiset keskiajan kirkkomaalaukset. Kirkko oli Espanjan Santiagoon päättyvän pyhiinvaellusreitin tärkeä pysähdyspaikka. Nykyään Rymättylään päättyy Hämeenlinnasta Härkätietä Turun kautta kulkeva pyhiinvaellusreitti.

Kesäretkelle ovat tervetulleita myös venlat ja kerholaisten ystävät. Hinta on 45 euroa hengeltä ja se kerätään bussissa. Ilmoittautumiset viimeistään 31.5.2017 joko s-postilla raitishs@netti.fi tai puhelimitse Harri Lindroosille 050 5985666.

Lopussa taustatietoja kohteista

Seuraavassa kuvia ja pikkuvideoita:

Aaja Peura selostaa Kalmin hyötykasveja:

https://youtu.be/lEfEdxay8Uc

xx

Louhisaaren kartanon selvitystä:

https://youtu.be/2kiKYGjGFGo

xx

Antti Saarisalo kertoo Ajolanrannasta:

https://youtu.be/S8njOJQ89Ts

Kuvatekstit puuttuvat vielä!!

:

 Taustatietoja kohteista, netistä poimittuina:

Pehr Kalmin oppien mukaan toteutettu museopuutarha

Suunnittelussa asiantuntijana toimi museopuutarhuri FM Aaja Peura sekä Museoviraston intendentti Jouni Marjamäki. Kuva: Ragip Önsoy.

1700-luvun hyöty- ja koristekasvien museopuutarha sijoittuu lähes samalle paikalle, missä kartanon oma hyötypuutarha on alkuperäisesti sijainnut. Kalmilainen puutarha on saanut nimensä luonnontutkija ja tutkimusmatkailija Pehr Kalmista, jonka syntymästä tuli maaliskuussa kuluneeksi 300 vuotta.

MASKU. Pehr Kalmin oppien mukaan toteutetun 1700-luvun hyöty- ja koristekasvien museopuutarhan avajaisia vietettiin Maskun Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanon puutarhassa 15. kesäkuuta 2017. Kalmilainen puutarha siirrettiin Kaarinan Piikkiössä sijaitsevasta Pukkilan kartanosta, jonka Senaatti-kiinteistöt asetti myyntiin huhtikuussa.

Tutkija Maarit Heinosen mukaan kasvitieteilijä Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: puutarha on paitsi symmetrinen ja säännönmukainen myös esteettinen ja arvokas.

– Lisäksi kaikki siellä kasvavat kasvit ovat hyödynnettävissä joko ravinnoksi tai lääkkeeksi. Esteettisyys aikalaispuutarhoissa tuotiin puolestaan esiin niin, että etualalle valittiin usein kauneimmat ja arvokkaimmat kasvit, kertoo Heinonen.
– Puutarhaan tehdään vielä kasvitäydennyksiä. Humalasalot saavat kasvaa suojaamaan puutarhaa. Lisäksi alue ympäröidään aidoilla, jotta eläimet eivät pääse tekemään tuhoja, Heinonen jatkaa.

Hyötypuutarhan paluu

Flemingien ja Mannerheimien barokkilinnana tunnetussa Louhisaaren kartanossa puutarhaviljelyä on harjoitettu jo 1600-luvulla, jolloin puutarhassa kukoistivat mm. kirsikkapensaat.

1700-luvun lopun kartanon isäntänä toimineella Carl Erik Mannerheimilla oli valistuksen ajan hengen mukainen hyötypuutarha multapenkkeineen ja kasvulavoineen.

– Kalmilainen puutarha sijoittuu lähes samalle paikalle, missä kartanon oma hyötypuutarha on aikoinaan sijainnut. Erityisesti Carl Erik Mannerheimin aikana 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Louhisaaressa oli menestyvä hyötypuutarha, jossa viljeltiin myös eksoottisia kasveja. Louhisaari tuli tunnetuksi myös puutarhakoulunsa 1870-luvulla myymistä omenalajikkeista, Maarit Heinonen sanoo.

Hyötypuutarhan suunnittelusta on vastannut Museovirasto ja hankkeen toteutuksesta Senaatti-kiinteistöt. Suunnittelussa asiantuntijana on toiminut museopuutarhuri, FM Aaja Peura. Peura on myös vastannut kasvien siirrosta Louhisaareen yhdessä LUKEn ja Maaseutuopisto Livian kanssa. Perustamistöissä ovat olleet mukana paikalliset yhdistykset, yhteisöt sekä yksittäiset kyläläiset.

Kokonaisuuteen kuuluu myös marsalkka Mannerheimin restauroitu leikkimökki, joka on sijoitettu puutarhan kupeeseen.

Tavoitteena on taata kasvilajiston säilyminen

Puutarhahankkeella on Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostetin mukaan kaksi tärkeää tavoitetta: Luoda autenttinen kalmilainen hyötypuutarha sekä turvata Pukkilan kartanon kalmilaisen puutarhan kasvilajiston säilyminen.

Talousopin professori ja kirkkoherra

Pehr Kalm, jonka syntymästä tuli maaliskuussa kuluneeksi 300 vuotta, oli aikanaan paitsi Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies ja Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori, myös Piikkiön ja Maarian kirkkoherra.

– Kalmilla oli puutarhat mm. Turun keskustassa sijainneen talonsa tontilla sekä Piikkiön ja Maarian pappiloissa.

Kalm herätti muun muassa uudelleen eloon Elias Tillandzin vuonna 1678 perustaman ja sittemmin hoitamatta jääneen Turun akatemian kasvitieteellisen puutarhan. Kalm suoritti koeviljelyksiä myös Hirvensalossa Sipsalon tilalla.

Nykyään Turun akatemian kasvitieteellisen puutarhan paikalla on Kalmin muistopuutarha eli Pehr Kalm Revival -ympäristötaideteos. Taiteilija Jan-Erik Andersson on teoksellaan halunnut nostaa esiin sekä akatemian puutarhan että Kalmin suuren vaikutuksen suomalaiseen puutarhakulttuuriin.

Tänä kesänä turkulaisen Ett Hem -museon kuistille on koottu Kalmin juhlavuoden kunniaksi pienoisnäyttely Kalmin matkoista. Lisäksi kesän aikana tapahtumia kiertää liikutettava kasvihuone Pehr Kalmin kasvikaravaani -esityksellään.

xx

Brinkhall Sparkling

Lauantaina 4.3. Naantalin Rymättylän Röölässä vietettiin kotimaista omenaviiniä valmistavan, vuonna 2015 perustetun Brinkhall Sparkling Oy:n tehtaan ja myymälän avajaisia. Avoimet ovet sekä mahdollisuus viinimaisteluun keräsivät paikalle runsaasti uteliaita vieraita.

Tehtaan ensimmäisiä tuotteita ovat neljä erilaista Eevaksi nimettyä, vastavalmistunutta omenajääviiniä. Eevan seuraan liittyy syksyllä väkevä Aatami-niminen viini ja vuoden kolmatta tuotetta, omenakuohuviiniä, päästään maistamaan juhannukseen mennessä.

Viinin valmistus on yrityksen perustajan Jean-Marc Heringin mukaan Suomessa vielä lapsenkengissään.

Näillä leveyksillä viiniä tuotetaan paljon esimerkiksi Kanadassa. Pohjoiset omenalajikkeet ovat mainio vaihtoehto rypäleille ja monet yllättyvät positiivisesti maistaessaan viiniämme, ranskalaislähtöinen Hering toteaa.

Saaristo on lähellä viiniyrittäjien sydäntä

Hering sekä Brinkhall Sparklingin toinen osakas Juhani Salovaara luottavat paikallisuuden voimaan.

Ranskassa viinit liitetään usein paikkoihin, ja myös meidän viineillämme on vahva kytkös Rymättylään. Valtaosa käyttämistämme omenoista kasvatetaan paikallisessa omenatarhassamme, ja kaikki omenat myös prosessoidaan paikan päällä, Hering kertoo.

Tuotantopaikan lisäksi tehdas merkitsee Heringille kokonaisvaltaista sitoumusta alueeseen sekä sen asukkaisiin.

Meille on tärkeää luoda verkostoja paikallisiin ravintola-alan yrittäjiin, ja samalla pystymme elävöittämään aluetta ja tuomaan arvoa paikallisille jälleenmyyjille, hän lisää.

Toiminnan tuotoilla tuetaan myös yritykselle nimensä antanutta Turun Kakskerran Brinkhallin kartanoa. Heringin mukaan kartano toimii yhä yritystoiminnan inspiraationa:

Uskomme kartanon hedelmätarhoineen olleen aikoinaan Suomen omenakulttuurin kehto, ja tahdomme näin kunnioittaa sen kulttuuriperintöä.

Omenakuohuviini osaksi Suomi 100 -juhlavuotta

Pienpanimobuumin aallonharjalla ratsastava Brinkhall Sparkling on saanut innostuneen vastaanoton niin paikallisilta asukkailta kuin sijoittajiltakin. Lisäksi juhannukseksi valmistuvalle omenakuohuviinille myönnettiin juuri oikeus Suomi 100 -logoon.

Logon myöntäminen osoittaa, että viinimme kelpaa edustamaan Suomea ja suomalaisuutta, Hering kertoo ylpeänä.

Hering uskoo innostuneen mielialan sekä kestävien arvojen olevan avain menestykseen. Lisäksi hän on huomannut suomalaisten pitävän makeasta.

Omenaviini tuo valitettavasti monille mieleen Omppupompun, ja neuvottelemmekin Valviran kanssa kokonaan uuden tuotenimikkeen luomisesta, Hering naurahtaa.

Brinkhall Sparkling -viinit saapuvat Alkon hyllyille syksyllä, ja tällä hetkellä Röölän tehtaanmyymälästä on mahdollista ostaa Eeva-omenajääviiniä.

xx

Turvallinen kotisatamasi saariston sydämessä

Ajolanranta tarjoaa jo luonnostaan hyvät palvelut veneellesi:
erinomaisesti tuulilta suojaavat korkeat kalliot reunustavat lahtea, mutta heti sataman edessä aukeavat avoimet vedet. Jo nämä ovat riittäneet monille pitkään Ajolassa viihtyneille veneilijöille, mutta haluamme myös tarjota asiakkaillemme nykyaikaisia ja monipuolisia satamapalveluja.
Satamassamme on 150 venepaikkaa kahdessa modernissa ja vakaassa Laakson Laitureiden Harbour-laiturissa, joissa molemmissa kaikilla veneillä on puomi- tai kylkikiinnityspaikat. Avoimen veden suuntaan on lisäksi massiivibetoninen aallonvaimentaja.