Turun Aleksis Kivi -kerhon kesäretki torstaina 2.6.2016
Ohjelma
Retki
suuntautuu kotimaisemiin, josta on etsitty sekä uutta että vanhaa kiinnostavaa
katsottavaa.
Aikataulu ja
reitti
09.45 Lähtö Kauppatorin
laidalta, Ortodoksisen kirkon edestä
10.00 Ruissalon
telakka, Telakasta on kehittymässä
monipuolinen toimintakeskus. Esittelijä projektipäällikkö Pekka Paasio.
11.00 Forum
Marinum. Merimuseon kokonaan uusittu päänäyttely avataan 13.5. Näemme siis
aivan uuden näyttelyn.
12.30 Turun
kristillinen opisto. Tutustumme opistoon, erityisesti
maahanmuuttajakoulutukseen, opistossa olevaan taidekokoelmaan ja opiston
tontilta löydettyjen muinaislinnasta peräisin olevien esineiden näyttelyyn.
Keittolounas klo 13.
14.00 Maarian
kirkko. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1400-luvun alkupuolella.
Paikalla on ilmeisesti sijainnut puinen kirkko jo 1200-luvulla. Tätä ennen
siellä on mahdollisesti ollut pakanuudenaikainen kalmisto. Aikaisemmin
Räntämäen kirkkona tunnettu Maarian kirkko sai uuden nimen Pyhän Maarian
mukaan. Rakentaminen aloitettiin 1200-luvun loppupuolella sakaristosta, jossa
on alkuperäinen ristiholvi. Kirkon katossa ja holvissa nähtävät keskiaikaiset
kalkkimaalaukset ovat vertauskuvallisen ja maagisen aihepiirinsä vuoksi
harvinaislaatuiset kirkkotaiteessamme. Ne tarjoavat jännittävän matkan
keskiaikaiseen arkeen ja uskoon sekä kertovat muun muassa yhteyksistä
Hansakaupunkeihin.
Kirkossa
veisataan perinteen mukaisesti suvivirsi.
Maarian
pappila on todennäköisesti
sijainnut nykyisellä paikalla jo 1200-luvulla. Vanhin säilynyt rakennus on
1600-luvun lopulta oleva ns. vanha pappila, jossa on alun perin ollut tupa ja
kaksi kamaria. Rakennuksen alla on holvattu kellari, jonka oletetaan olevan
keskiajalta. Talo on luultavasti nykyisen Turun alueen vanhin puurakennus.
Maarian
pappilan ihannepuutarha syntyi 1700-luvulla,
kun kirkkoherra Pehr Kalm asettui pappilaan. Hän viljeli puutarhaa
opettajaltaan Carl v. Linnéltä saamiensa ohjeiden mukaan. Kalmin ajasta lähtien
ovat mm. viinimarja, karviaiset, puutarhamansikat ja monet yrtit kuuluneet
suomalaisiin puutarhoihin.
Uusi pappila rakennettiin 1700-luvun
lopulla. Se on Suomen ensimmäinen tiilestä rakennettu pappila. Tämän jälkeen
Maarian pappilaa ovat kirkkoherroina asuttaneet muun muassa runoilija,
historioitsija, Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja huilisti Jakob
Tengström, josta tuli ensimmäinen Turun ja Suomen arkkipiispa, fysiikan
professori Gustaf Gabriel Hällström, arkkipiispa Edvard Bergenheim sekä Ivar
Markus Tallgren, ensimmäinen vaaleilla valittu kirkkoherra. Keskiaikaisista
kirkkoherroista mainittakoon Mikael Agricola ja ensimmäisen suomenkielisen
virsikirjan tekijä Jakobus Finno (Suomalainen). Myöhemmältä ajalta on syytä
mainita Finnon ja Tengströmin lisäksi kolmas runoilija-Jaakko, Jaakko Haavio.
Koroisten
niemi on
varhainen kaupan ja kulttuurisuhteiden keskus. Se oli piispanistuimen ja
-kirkon paikka vuodesta 1229 Turun
tuomiokirkon valmistumiseen noin vuonna 1300. Niemellä on näkyvissä kirkon
perustuksia sekä Aurajoen puolella piispantaloon kuuluneiden rakennusten
nelikulmaisia perustuksia. Museovirasto on määritellyt Koroistenniemen yhdeksi
Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kirkkoa,
pappilaa ja Koroisten nimeä esittelevät Pertti ja Anita Pussinen.
Raunistula. Kaupungin keskustaan ajetaan
Raunistulan läpi. Matkalla Mestari Bonifacius kertoo tämän lapsuutensa
maiseman kiinnostavasta ja hauskasta historiasta.
Kauppatorin laidalle palataan taas noin klo 17.
Retki tehtiin tosi helteessä - ehkä kesän lämpimämpänä päivävä
- Tästä huolimatta kaikki "pelasi" hyvin. Kohteet olivat mielenkiintoisia ja avautuivat retkeläisille uudessa valossa.
Esittelijät kohteissa olivat alansa tuntijat. Retki oli hyvin suunniteltu ja tästä pääkiitokset kerhon sihteerille Harrille.
Ohessa kuvia aluksi "sikin sokin", ja teksteihin palataan myöhemmin...
