Turun Aleksis Kivi -kerho ry.
V e l j e t
Turku 09.05.2016
Toukokuun kerhokokous 18.05. 2016 klo 18
Turun Aleksis Kivi -kerhon
toukokuun kerhokokous pidetään keskiviikkona 18. toukokuuta 2016
Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa alkaen klo 18. Esitelmän aiheesta Aleksis ja arkkipiispat pitää arkkipiispa emeritus Jukka Paarma. Hän julkaisi viime vuonna
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantaman teoksen Arkkipiispantalo, historia ja asukkaat.
Sen tavan mukaan, että kerhon jäsenet
esittelevät uusia teoksiaan, veljemme Erkki
Leppäkoski kertoo lyhyesti yhdessä Maiju Lehtiniemen ja Petri Nummen kanssa
kirjoittamastaan teoksesta Jättiputkesta
citykaniin – Vieraslajit Suomessa.
Veljesateria nautitaan ja arpajaiset
pidetään.
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu (30 euroa)
suoritetaan Turun Aleksis Kivi -kerhon tilille FI38 5710 1840 0344 80.
Jos aikaisemmin lähetetty
viitenumeroluettelo on kadonnut, viitenumeron saa s-postilla taloudenhoitaja
Harri Lindroosilta (harri.lindroos@hotmail.fi)
tai sihteeriltä (raitishs@netti.fi).
Myös puhelimitse voi kysyä 050 5985666 tai 0400 790667. Jos et muista oletko
maksanut maksun, Harri Lindroos kertoo sen mielellään. Maksamattomuus koskee
taloudenhoitajan tuoreen tiedon mukaan noin puolta arvoisista veljistä.
Kesäretki
2.6.2016 Turun kiinnostaviin kohteisiin
Kesäretken ohjelma
julkaistiin huhtikuun jäsenkirjeessä ja on uudestaan tämän kirjeen liitteenä
(paperikirjeen takapuolella). Venlat ja ystävät ovat tervetulleita mukaan.
Tarkka hinta määräytyy osallistujamäärän perusteella, mutta on noin 30 euroa
hengeltä. Maksut kerätään matkan aikana. Tasarahaa toivotaan. Ilmoittautumiset
viimeistään 27.5.2016 s-postilla raitishs@netti.fi tai puhelimella 0400 790667. Kerhokokouksessa
voi tietenkin myös ilmoittautua.
Kerhon jäsenmerkki ja muuta ostettavaa
Kerhon
myyntiartikkeleiden myynnistä vastaa Tapani Kunttu, Kontiolan Tommi. Uusin julkaisumme on Jukka Aaltosen, Mikko Vilkastus, Ilpo Lahden, Aristarkus, ja Jouko K. Salmisen, Fälskäri,
toimittama kirja Nyt ei auta pelko
eikä vapistus, jonka asiantuntevat artikkelit tarkastelevat Kiven
terveyttä. Kirjan hinta on 20 euroa. Muita myytäviä ovat Wäinö
Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki (20 euroa). Hiidenkiveltä -artikkelikirja maksaa 15 euroa ja Kaukametsä -runokirja 10 euroa.
Myynnissä on kolme äänilevyä: Kaukametsän
lumo, joka ilmestyi syksyllä 2014, Lauluja
Seitsemästä veljeksestä, joka sisältää Kaj Chydeniuksen sävellykset Turun
kaupunginteatterin legendaariseen näytelmään sekä Matti Rag Paanasen
sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi.
Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo. Levyjen hinta on 15 euroa. Myös Juha
Lukalan, Kukkomaakarin, uudistama
kartta Seitsemän veljeksen elonpiiri,
on saatavissa 5 euron hintaan.
Kukkomaakarin käsialaa on melkein
kaikkien tuotteittemme ulkoasu. Kaikkia niitä voi hankkia kerhokokouksissa ja
myös siten, että ottaa yhteyttä Tapani Kunttuun puhelimitse 040 5130668 tai
sähköpostitse tapani.kunttu@historia-memoria.fi .
Seuraavat
kerhokokoukset
Kesäretki
tehdään 2.6. Syksyllä kokoonnutaan Aleksis Kiven päivänä 10.10. klo 18.
Sylvesterin ehtoona 31.12. kokoonnutaan klo 15. Marraskuun kokouspäivä
ilmoitetaan myöhemmin.
Veikko Luostarinen
Kanttoori,
puheenjohtaja Harri Raitis, Mestari
Bonifacius, sihteeri
Kesäretken 2.6. ohjelmaluonnos
Turun
Aleksis Kivi -kerhon kesäretki torstaina 2.6.2016
Retkemme
suuntautuu kotimaisemiin, josta on etsitty sekä uutta että vanhaa kiinnostavaa
katsottavaa.
Aikataulu ja
reitti
09.45 Lähtö Kauppatorin
laidalta, Ortodoksisen kirkon edestä
10.00 Ruissalon
telakka, Telakasta on kehittymässä
monipuolinen toimintakeskus. Esittelijä projektipäällikkö Pekka Paasio.
11.00 Forum
Marinum. Merimuseon kokonaan uusittu päänäyttely avataan 13.5. Näemme siis
aivan uuden näyttelyn.
12.30 Turun
kristillinen opisto. Tutustumme opistoon, erityisesti
maahanmuuttajakoulutukseen, opistossa olevaan taidekokoelmaan ja opiston
tontilta löydettyjen muinaislinnasta peräisin olevien esineiden näyttelyyn.
Keittolounas klo 13.
14.00 Maarian
kirkko. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1400-luvun alkupuolella.
Paikalla on ilmeisesti sijainnut puinen kirkko jo 1200-luvulla. Tätä ennen
siellä on mahdollisesti ollut pakanuudenaikainen kalmisto. Aikaisemmin
Räntämäen kirkkona tunnettu Maarian kirkko sai uuden nimen Pyhän Maarian
mukaan. Rakentaminen aloitettiin 1200-luvun loppupuolella sakaristosta, jossa
on alkuperäinen ristiholvi. Kirkon katossa ja holvissa nähtävät keskiaikaiset
kalkkimaalaukset ovat vertauskuvallisen ja maagisen aihepiirinsä vuoksi
harvinaislaatuiset kirkkotaiteessamme. Ne tarjoavat jännittävän matkan
keskiaikaiseen arkeen ja uskoon sekä kertovat muun muassa yhteyksistä
Hansakaupunkeihin.
Kirkossa
veisataan perinteen mukaisesti suvivirsi.
Maarian
pappila on todennäköisesti
sijainnut nykyisellä paikalla jo 1200-luvulla. Vanhin säilynyt rakennus on
1600-luvun lopulta oleva ns. vanha pappila, jossa on alun perin ollut tupa ja
kaksi kamaria. Rakennuksen alla on holvattu kellari, jonka oletetaan olevan
keskiajalta. Talo on luultavasti nykyisen Turun alueen vanhin puurakennus.
Maarian
pappilan ihannepuutarha syntyi 1700-luvulla,
kun kirkkoherra Pehr Kalm asettui pappilaan. Hän viljeli puutarhaa
opettajaltaan Carl v. Linnéltä saamiensa ohjeiden mukaan. Kalmin ajasta lähtien
ovat mm. viinimarja, karviaiset, puutarhamansikat ja monet yrtit kuuluneet
suomalaisiin puutarhoihin.
Uusi pappila rakennettiin 1700-luvun
lopulla. Se on Suomen ensimmäinen tiilestä rakennettu pappila. Tämän jälkeen
Maarian pappilaa ovat kirkkoherroina asuttaneet muun muassa runoilija,
historioitsija, Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja huilisti Jakob
Tengström, josta tuli ensimmäinen Turun ja Suomen arkkipiispa, fysiikan
professori Gustaf Gabriel Hällström, arkkipiispa Edvard Bergenheim sekä Ivar
Markus Tallgren, ensimmäinen vaaleilla valittu kirkkoherra. Keskiaikaisista
kirkkoherroista mainittakoon Mikael Agricola ja ensimmäisen suomenkielisen
virsikirjan tekijä Jakobus Finno (Suomalainen). Myöhemmältä ajalta on syytä
mainita Finnon ja Tengströmin lisäksi kolmas runoilija-Jaakko, Jaakko Haavio.
Koroisten
niemi on
varhainen kaupan ja kulttuurisuhteiden keskus. Se oli piispanistuimen ja
-kirkon paikka vuodesta 1229 Turun
tuomiokirkon valmistumiseen noin vuonna 1300. Niemellä on näkyvissä kirkon
perustuksia sekä Aurajoen puolella piispantaloon kuuluneiden rakennusten
nelikulmaisia perustuksia. Museovirasto on määritellyt Koroistenniemen yhdeksi
Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kirkkoa,
pappilaa ja Koroisten nimeä esittelevät Pertti ja Anita Pussinen.
Raunistula. Kaupungin keskustaan ajetaan
Raunistulan läpi. Matkalla Mestari Bonifacius kertoo tämän lapsuutensa
maiseman kiinnostavasta ja hauskasta historiasta.
Kauppatorin laidalla ollaan taas noin klo 17.
Ilmoittautumiset
viimeistään perjantaina 27.5.2016 joko
s-postiin raitishs@netti.fi tai puhelimella 0400 790667. Hinta n. 30 euroa, kerätään bussissa.
Tasaraha olisi hyvä
Tunnisteet: Kesäretki 2.6.2016
Kokouksen antia:
Erkki Leppäkoski kertoi lyhyesti yhdessä Maiju Lehtiniemen ja Petri Nummen kanssa kirjoittamastaan teoksesta Jättiputkesta citykaniin – Vieraslajit Suomessa. Teos oli mielenkiintoinen.
Esitelmän aiheesta Aleksis ja arkkipiispat pitää arkkipiispa emeritus Jukka Paarma. Hän julkaisi viime vuonna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantaman teoksen Arkkipiispantalo, historia ja asukkaat. Esitystä odotettiin jännittynein mielin.
Kokouksen osanottajia..
Katkismuksen lukukoe onnistui tässä hyvin...
Veli Leppäkoski kertoo kirjastaan...
Emeritus arkkipiispa Jukka Paarma jutusteli piispantalon haltijoista...
Kokouksen antia:
- Aimo Hakanen muistelee Osmo Ikolaa
- Veikko Luostarinen ja Martti Artukka
- musiikkia
Noin 40 veljeä osallistui toukokuun kokoukseen.
Erkki Leppäkoski kertoi lyhyesti yhdessä Maiju Lehtiniemen ja Petri Nummen kanssa kirjoittamastaan teoksesta Jättiputkesta citykaniin – Vieraslajit Suomessa. Teos oli mielenkiintoinen.
Esitelmän aiheesta Aleksis ja arkkipiispat pitää arkkipiispa emeritus Jukka Paarma. Hän julkaisi viime vuonna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantaman teoksen Arkkipiispantalo, historia ja asukkaat. Esitystä odotettiin jännittynein mielin.
Esitys vietiin lävitse jutustelevalla tyylillä, jossa pääosana oli katsaus arkkipiispoistamme. Esitys olikin kiinnostava ja valaiseva..
Kokouksen osanottajia..
Katkismuksen lukukoe onnistui tässä hyvin...
Veli Leppäkoski kertoo kirjastaan...
Emeritus arkkipiispa Jukka Paarma jutusteli piispantalon haltijoista...