Kokouskutsu
Turun Aleksis Kivi -kerho ry
V e l j e t
Turku 08.12.2016
Turun Aleksis Kivi -kerhon Sylvesterin ehtoon kerhokokous pidetään lauantaina 31. joulukuuta 2016
ravintola Hamburger Börsin
Kivi-kabinetissa, Kauppiaskatu 6, alkaen klo
15. Esitelmän Turun
poliisilaitoksen historiasta pitää asiasta hiljattain kirjan julkaissut
veljemme Timo Soikkanen, Kasper.
Yhdessä lauletaan perinteen
mukaisesti joululaulu En etsi valtaa
loistoa, pidetään arpajaiset ja nautitaan veljesateria.
HUOM! Kokouspaikka on tilapäisesti poikkeava. Suomalaisen Pohjan
ravintoloitsija vaihtuu ja ravintola on sen tähden 31.12. suljettu.
Helmikuussa palataan taas tuttuun paikkaan. Ruoka on tyypiltään lounas ja
maksaa 19,50. Toivotaan, että mahdollisimman moni voisi sen nauttia, sillä
ravintola on asettanut ehdon, että maksamme joka tapauksessa 30 ateriaa. Maksu
suoritetaan yhdellä laskulla ja taloudenhoitaja Harri Lindroos kerää
osallistujilta rahat. Juomat jokainen maksaa suoraan ravintolalle.
Vähän tavallista
monimutkaisempi järjestely johtuu siitä, että Sylvesterin iltapäivällä avoinna
olevaa ravintolaa oli lähes mahdotonta löytää kohtuulliseen hintaan, niin
uskomattomalta kuin se tuntuukin. Kivi-kabinetti on vanhan Börsin toisessa
kerroksessa.
Kerhon jäsenmerkki ja muuta
Kerhon
hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on saatavissa 20 euron
hintaan. Uusin julkaisumme Nyt ei auta
pelko eikä vapistus maksaa myös 20 euroa. Myös cd-levy Kaukametsän lumo, Hiidenkiveltä-
ja Kaukametsä-kirjat ovat saatavana
Tapani Kuntulta, Kontiolan Tommilta.
Ne maksavat 10 euroa. Myynnissä ovat
edelleen äänilevyt Lauluja Seitsemästä
veljeksestä, joka sisältää Kaj Chydeniuksen sävellykset Turun
kaupunginteatterin legendaariseen näytelmään sekä Matti Rag Paanasen
sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi.
Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo. Näiden levyjen hinta on myös 10 euroa.
Julkaisuista tuleva tuotto ohjataan kerhon stipendirahastoon, josta jaetaan
kannustusstipendejä koululaisille.
Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän tekemiä kerhon adresseja on saatavana. Adressin
kannessa on tekijän signeeraama grafiikanlehti tai värikopio. Hinta on 15
euroa.
Kaikkea voi hankkia myös siten, että
ottaa yhteyttä Tapani Kunttuun
puhelimitse numerolla 040 5130668 tai sähköpostitse osoitteella tapani.kunttu@historia-memoria.fi
.
Seuraavat
kerhokokoukset
Vuosikokous
pidetään helmikuun lopulla 2017, ja muut kevään kokouspäivät ilmoitetaan
vuosikokouskutsun yhteydessä. Hyvää joulua kaikille.
Veikko
Luostarinen
Kanttoori,
puheenjohtaja Harri Raitis
Mestari
Bonifacius, sihteeri
Korkea juhla, ihana ilta
Oljilla kultasil,
Valossa valkeen, ilosen liekin
Sumusen yösen kohdus!
Ken sua taitaa unohtaa?
Ken sun virttes kaikunaa?
Ken lapsukaist äitinsä helmas
Vajassa Bethlehemin? Aleksis Kivi, Joulu-ilta
Alla otteita Soikkasen diatarjonnasta...
Poliisilaitoksen historian kansi....
Alla kuvia historian lehdiltä
Turun Sanomien uuden kameran tuotosta...
Kokouskuvia alla:
Kokous 31.12.2016
Väkeä vanhaan Börssin kivikabinettiin oli kokoontunut 32 henkilöä.
Ravintola oli rakentanut ruokasaliin oivan ruokapöydän jälkiruo-kaäätelöineen, josta parhaimmat kiitokset.
En etsi valtaa yhteisesti akuun
Puheenjohtaja
Luostarisen avaus
Timo Soikkanen kertoo:
Kuvia:
(teklstitys puuttuu)
Börssin herkullista ruokapöytää...
Alla otteita Soikkasen diatarjonnasta...
Alla kuvia historian lehdiltä
Kokouskuvia alla:
Lainattu Helsingin Sanomista :
"Turkulaisen
pyövelin Elisabet-vaimo
aiheutti poliisille jatkuvaa työnsarkaa 1800-luvun alkupuolella. Poliisimies Abraham
Grönberg tapasi juopuneen naisen tämän kodin edustalla. Oikeudessa pyövelin
vaimo kuitenkin kiisti juopumuksen. Todistajana kuultu vääpelin leski kertoi
kuulleensa Elisabetin kiroilleen, muttei ollut varma tämän humalatilasta. Kaksi
poliisitodistajaa olivat kuitenkin varmoja humalasta, joten pyövelin vaimo
tuomittiin jo kolmannen kerran. Nyt rangaistukseksi määrättiin sakkoja,
jalkapuuta ja yhteiskunnallisten oikeuksien menetys.
Yllä oleva
kuvaus on professorien Timo Soikkanen
ja Vesa Vares
kirjoittamasta kaksiosaisesta Turun poliisi 200 vuotta -historiikista. Siinä
valotetaan Suomen ensimmäisen poliisilaitoksen ja ensimmäisten poliisien
toimintaa.
Elisabetin
tapaiset juopot sekä pikkurikolliset ja irtolaiset olivat poliisien arkea.
Poliisit hallitsivat Turkua nykypäivän vinkkelistä poikkeuksellisten
valtaoikeuksien turvin.
”Ainoastaan
kuusi poliisia piti yllä järjestystä Suomen väestöltään suurimmassa
kaupungissa. Siinä tarvittiin pitkäaikaista kontrollia ja manipulointia”,
Soikkanen korostaa.
Turun
poliisilaitoksella oli 15 työntekijää, joista tosiaan vain puolisen tusinaa oli
varsinaisia poliisimiehiä.
Poliisin
vallan taustalla oli tuomiovaltaoikeus, eli poliisikamari pystyi antamaan
tuomioita vähäpätöisissä rikkeissä.
Tärkeämpi
valta nojautui kuitenkin irtolaisuuspykäliin.
Poliisi
pystyi luokittelemaan irtolaiseksi muun muassa juopot, pikkuvarkaat ja siveettömät
naiset. Jos irtolaiseksi epäillyllä ei ollut vakituista työsuhdetta tai
suojelua, poliisi pystyi karkottamaan tämän kotiseudulleen.
”Satoja
ihmisiä passitettiin kotiseudulleen, jossa pastori oli yleensä heitä
vastaanottamassa. Irtolaismies voitiin myös lähettää linnoitustöihin ja
irtolaisnainen kehruuhuoneeseen”, Soikkanen selvittää.
Irtolaisuusasiat
veivät poliisin työstä 1830-luvulla jopa neljäsosan. Kymmenen vuotta myöhemmin
niiden määrä oli kasvanut diaarimerkintöjen perustella yli 40 prosenttiin.
Suurin osa
poliiseista oli Turun lähiseuduilla asuvien talonpoikien tai torppareiden
poikia. Poliisin ammattiin pääseminen oli kunniatehtävä, mutta huonon
palkkauksen takia useat poliisit joutuivat tekemään muitakin töitä.
”Poliisin
palkka oli vielä sidottu sakottamiseen, eli poliisi sai osan määräämistään
sakoista”, Soikkanen selvittää.
Irtolaisten lisäksi
ensimmäiset poliisit joutuivat jahtaamaan myös ulkomaalaisia. Ensimmäinen Turun
poliisin ulkomaalaisjahti sijoittui Puolan kapinan aikaan 1830-luvulle.
Poliisilaitokselle tuli sadoittain kirjeitä ulkomaalaisista, erityisesti
puolalaisista agenteista. Poliisi ei kertaakaan etsinnöistä huolimatta löytänyt
näitä agentteja.
Toinen
ulkomaalaisjahti sijoittui Euroopan hullun vuoden 1848 aikaan. Silloinkin Turku
säästyi ulkomaalaisten agenttien tulvalta.
Poliisin
valtaoikeudet eivät ulottuneet kaikkiin ihmisryhmiin. Irtolaisten lisäksi
poliisit joutuivat kohtaamaan kaduilla ylioppilaita sekä venäläistä sotaväkeä.
Näillä molemmilla ryhmillä oli poikkeuksellisen paljon erivapauksia. Vasta
yliopiston siirtäminen Helsinkiin vuonna 1828 rauhoitti kadut.
Venäläinen
sotaväki oli myös vaikea pala, sillä poliisin valta ei ulottunut heihin
riittävästi. Toisaalta sotilaat olivat usein poliisin apuna markkinoiden aikaan.
Markkinarauhaa oli turvaamassa jopa 30 sotilasta ja kahdeksan kasakkaa.
Uutuusteos
tarkentaa Turun poliisilaitoksen perustamisen taustoja. Aiemmin on oletettu,
että Venäjän tsaari Aleksanteri
I perusti poliisilaitoksen vuonna 1816 venäläisten aloitteesta. Soikkasen
mukaan aloite laitoksen perustamiselle tuli kuitenkin jo kolmisen vuotta
aiemmin suomalaiselta aatelistolta.
Aiemmin
kaupungin järjestystä valvoi kaupunkivartiosto, josta porvaristo vastasi.
Aatelisto halusi saada järjestyksenvalvonnan porvaristoilta itselleen.
Miksi
ensimmäinen poliisilaitos sitten perustettiin Turkuun eikä pääkaupunkiin
Helsinkiin?
Koko
suomalainen keskushallinto sijaitsi vielä Turussa, eli kaupunki oli edelleen
tosiasiallinen pääkaupunki. Turku oli myös väestöltään selvästi suurin
kaupunki. Seuraavaksi suurin oli Viipuri, mutta Turun väkimäärä oli 3,5-kertaa
suurempi.
Helsinki sai
oman poliisilaitoksen vasta 1826 ja Viipuri 1836.
