Turun Aleksis Kivi
-kerhon 70-vuotisjuhlaa..10.10.2015....
- Oman näköinen juhla ÅST:issa
- oman tyylinen, sillä esiintymässä oli pääasiassa
kerhon omia
veljiä - I. puoliajalla vain
teatterinjohtaja Dick Holmström oli ulkopuolinen, hänkin tosin ÅST:n johtaja
- 2. jakson Lean oli ohjannut kerhomme jäsen
Juha Hurme, joka suvereenisesti vastasi Nälkäteatterin
nimissä esitetyn Lean ohjauksesta samoin kuin piti hän juhlapuheen. Näin siis
toinenkin jakso kulmi-noitui Juhan kautta Kivi-kerhoon
- Syytä on esittää vilpittömät onnittelut kerhon
hallitukselle ohjelman laadinnasta ja juhlapaikan valinnasta.
- Kiitos myös kerhon
puheenjohtajan tervehdyssanoista. Kiitoos...
Kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Luostarinen
Taustalle.. (Wikipedia)
Teatterirakennus
Teatterin puurakenteinen rakennus
tuhoutui Turun palossa 1827.
Nykyisen uusklassismia edustavan vuonna 1839 valmistuneen teatterirakennuksen on suunnitellut arkkitehti Pehr Johan Gylich
ja sen julkisivun suunnitteli Carl Ludvig Engel.
Rakennuksen omistaa Stiftelsen för Åbo Akademi.
Kolmisalista, eurooppalaiseen
tyyliin kultaelementein, samettiverhoilla ja punaisella plyysillä sisustettua teatterirakennusta on kunnostettu useaan
kertaan, muun muassa vuonna 1881
talossa riehuneen tulipalon jälkeen ja Hansakorttelin
rakentamisen yhteydessä. Vuoden 2005
aikana toteutettiin massiivinen ja kallis paalutusurakka rakennuksen vajoamisen
pysäyttämiseksi.
- Lea (näytelmä)
Lea
|
|
Kirjoittaja
|
|
Alkuperäiskieli
|
|
Tapahtumapaikka ja -aika
|
Palestinassa Jerikon
kaupungissa Kristuksen aikana
|
Kantaesitys
|
|
Kantaesityspaikka
|
|
Henkilöt
|
|
Henkilöt
|
|
Suomen näytelmäkirjailijaliiton vuosittain jakama Lea-palkinto on saanut nimensä Kiven näytelmästä.
edelliset Wikipedia tietoja
- Monia positiivisia lausuntoja on
esitetty Kivi-kerhon 70-vuotisjuhlan ohjelmasta. Useille Lea näytelmänä oli
uusi kokemus, josta myönteisiä lausuntoja
- Myöskin lehdistö otti mielenkiinnolla vastaan mm. kirjan Nyt ei auta pelko eikä vapistus
 |
| Juhlan ohjelma.... |
 |
ohessa muutamia skannauksia ja kuvia
juhlasta (bloginpitäjä ei halunnut salamalla häiritä juhlatunnelmaa, joten kuvasato
on vaillinainen). Tätä osiota täydennetään
myöhemmin...
 |
Muutama kuva juhlan tauon jälkeen....
Kerhon oma Kivi-kuoro valmistautuu esitykseensä..
Dick Holmström ja Turkka Lehtinen Nummisuutarien tunnelmissa...
Episodi Lea-näytelmästä, jossa Sakeusta esitti Juha Hurme
Nyt ei auta pelko eikä vapistus
Aleksis Kivi ei ollut
mielisairas, uusi selvitys osoittaa
Aarvo
Lukalan Aleksis
Aleksis Kivi
ei masentunut Seitsemän veljeksen saamasta kritiikistä.
Onko Aleksis Kiven (1834–1872) kirjailijakohtalossa
mitään kiehtovampaa kuin hänen elämänsä avainkohtien perustava tuntemattomuus?
Kun varmaa tietoa on niukasti, ovat elämäkerturit täyttäneet tyhjyyden
oletuksin, teorioin ja kuvitelmin.
Kirjailijan
mielen paljastavana tunnuskuvana on pidetty Kanervalassa 1866 ilmestynyttä
runoa Ikävyys, jonka alkusäkeet kietovat lukijan sielun lokakuiseen iltahämyyn:
"Mi ikävyys, / mi hämäryys sieluni ympär / kuin syksy-iltanen autiol
maall."
Runon
resignoitunutta tunnelmaa on pidetty näyttönä runoilijan mielen mustumisesta.
Taustalle on nostettu pettymykset ihmissuhteissa, nöyryyttävät rahahuolet ja
varhainen taipumus mielenmasennuksiin. Psykiatri Kalle Achtén 1980-luvulla esittämän käsityksen
mukaan Kiven elämää varjostivat itsetunto-ongelmat ja psyykkinen oireilu.
Kirjailija sairasti masennusta ja loppuvaiheessa sairaudenkuva muistutti
klassista skitsofreniaa.
Turun
Aleksis Kivi -kerhon julkaisemassa kokoomateoksessa Nyt ei auta pelko eikä
vapistus psykologi Jukka
Aaltonen ja psykiatrit Jouko K. Salminen ja Ilpo Lahti rakentavat Kivestä aivan
toisenlaisen henkilökuvan. Teoksen muut artikkelit muodostavat hieman
epätasaisen koosteen Kiven teosten arvoista, Gallénin kuvituksista sekä Kiven runoudesta
ja virsiperinteestä.
Lähtökohtanaan
Kiven noin 70 tunnettua kirjettä kirjoittajat osoittavat, että kirjailija oli
psyykeltään terve, mieleltään positiivinen ja työhönsä vakavasti paneutunut,
mutta omia tuntemuksiaan herkästi luotaava ihminen. Kirjeet ovat Aleksis Kiven
elämän primaariaineisto, joiden todistusarvon Kalevi Aaltonen perustelee
nasevasti: ne ovat asiapohjaisia, henkilökohtaisia eivätkä julkisuuteen
tarkoitettuja.
Kirjeiden
kirjoittajalla on eheä minäkuva, selkeä kuva vastaanottajista samoin kuin kyky
pitää nämä erossa toisistaan. Hänellä on myös jäsentynyt käsitys
kirjoittamastaan asiasta ja hän näyttää hahmottaneen kulloisen velkatilanteensakin
pennilleen, mikä viittaa realiteettien hallintaan. Kivi kirjoittaa
täsmällisesti konkreettisista tapahtumista sekä tarkastelee itseään ja sisäisiä
tuntemuksiaan hyvin tarkasti, mikä on psyykkiseen terveyteen liittyvä kyky.
Mikään säilyneissä kirjeissä ei viittaa Kiven psykoottisuuteen, ei edes
viimeisissä kirjeissä.
Mihin
tervehtynyt Kivi-kuva nojaa? Monet kirjeet, joissa kirjailija kuvaa
tuntemuksiaan ja terveydentilaansa, liittyvät olennaisesti hänen työhönsä,
kirjoittamiseen. Tuntemukset ovat huonoja, kun työ ei suju tai sille ilmaantuu
esteitä. Työn sujuessa kirjailijan mieli kääntyy aurinkoiseksi. Voitettuaan
Nummisuutareillaan huiman rahapalkinnon 1864 Kivi kirjoittaa ystävälleen Robert Svanströmille: "Yleensäkin olen terve ja
reipas." Kuka pitkäjänteistä työtä tekevä ei tuntisi tätä mielen
ailahtelua?
Jouko
Salminen kuvaileekin Kiveä tyypillisesti luovana henkilönä, joka reagoi
herkästi fyysisillä oireilla tilanteisiin, joissa hän tunsi olevansa epävarma
tai joissa häntä ei tuettu. Oireet voimistuvat erityisesti silloin, kun Kivi
pelkää tulevansa läheistensä torjumaksi. Voimakas läheisyydentarve selittää
luontevasti myös Kiven suhteen Charlotta Lönnqvistiin, jonka äidillinen huolenpito
Siuntiossa osui sattuvasti Kiven luomiskauden huippuvuosiin.
Nyt ei auta pelko eikä vapistus.
Aleksis Kiven terveydestä, kirjeistä, unista ja seitsemästä veljeksestä. Toim.
Jukka Aaltonen, Ilpo Lahti ja Jouko K. Salminen. Turku: Turun Aleksis Kivi
-kerho. 2015.
HS
- Kaiken kaikkiaan on esitettävä
vilpittömät kiitokset kaikille juhlan toteutuksessa mukana olleille kerhon
jäsenille ja kiitokset ÅST:ille arvokkaasta teatteritaustasta ja
Nälkäteat-terille näytelmän toteutuksesta.
