Päivän TS kertoi, että veli
Juha Hurmeelle Jarkko Laine -palkinto
xxx
Juha Hurme nylki Jarkko
Laineen
19.5.2015
13:03
Luettu (320)
Facebook (13)
Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset -romaani on
saanut Jarkko Laine -palkinnon.
Jarkko Laine -palkinto poikkeaa suurista
kirjallisuuspalkinnoista siinä, että se myönnetään joka toinen vuosi jollekin
kahden edellisvuoden aikana ilmestyneelle teokselle. Mukana ovat
Runeberg-palkinnon tapaan kaikki kirjallisuudenlajit.
Nyljettyjen ajatusten lisäksi loppusuoralla ehdolla olivat Hanneriina Moisseisen Isä,
Markku Paasosen Pienet kalat syövät suuria kaloja ja Asko Sahlbergin Yö
nielee päivät.
Viime vuonna ilmestynyt Nyljetyt ajatukset on
saanut poikkeuksellisen paljon palkintoraatihuomiota. Se oli sekä
Runeberg-palkintoehdokas että Suuren Journalistipalkinnon kärkitriossa.
Runebergin voitti Joni Skiftesvik (Valkoinen Toyota vei vaimoni), Suuren
Journalistipalkinnon kirjasarjan toinen viime vuoden palkintoraatisuosikki
Tommi Kinnunen (Neljäntienristeys).
Hurmeen teos on kaikkea muuta kuin trendikäs. Se on
soutu- ja keskusteluromaani, jossa käsitellään laajasti taidetta.
Vai onko se sittenkin trendikäs? Jarkko Laine
-palkintoraati huomauttaa, että esseistinen romaanikerronta on ollut viime
aikoina nousussa. Nyljetyt ajatukset on ilman muuta persoonallinen
taideromaani, joka kirjaimellisesti soutaa syvällä suomalaisuudessa ja
kulttuurissa.
Miltä kotimainen kaunokirjallisuus näyttää kahden
vuoden otannan perusteella, Jarkko Laine -palkintoraadin puheenjohtaja Tapani
Ruokanen?
”Suomalainen kaunokirjallisuus näyttää voivan oikein
hyvin. Hyviä ehdokkaita palkinnon saajaksi oli useita, ykkösketjua kaikki.
Elinvoimainen kirjallisuus merkitsee elinvoimaista suomalaista kulttuuria – sen
koti on kielessä.”
Jarkko Laine -palkinto myönnetään ”haastavalle”
kaunokirjalliselle teokselle. Kuinka raati määritteli ”haastavan”, ja miksi
tällainen rajaus?
”’Haastava’ on hiukan kulunut nykysuomen sana, valitan
sitä. Ideana on ottaa mukaan rohkeasti sellaisiakin teoksia, jotka eivät ole
aivan tavanomaisia muodoltaan ja sisällöltään. Kävimme läpi ja otimme listoille
tavanomaisen suomenkielisen proosan lisäksi tietysti ruotsinkielisiä teoksia,
runoutta ja sarjakuvaa. Keskustelimme paljon kielestä ja vaadimme teoksilta
myös tässä suhteessa paljon. Haastavuus liittyy myös uuden luomiseen,
menemiseen aiemmin tuntemattomille alueille, rohkeasti ja vanhoja muotoja
rikkoen.”
xxx
- Kanttoori Luostarinen avasi kokouksen selostaen samalla kerhon lähitienoon toimintoja
- Veli Niitemaa selosti kerhon osallistumista Turun Kirjamessuille ja Vammalan kirjallisuuspäiville
- Kesäretkelle Raaseporiin 2.6. toivottiin osanottajia lisää..
- Aapinen luovutettiin Heikki Palmulle
- Veli Ilari Lehtinen esitteli kirjansa Sibeliuksesta. Kirja vaikutti sangen mielenkiintoiselta selailtaessa...
- Topi Artukka piti esitelmän Turun seurapiireistä 1800-luvulla.
- Mielenkiintoisesta esityksestä virisi kyselyjä...
Kuoro tekee huolellista työtä.. harjoittelee ja harjoittelee...
Kanttoori avaa kokouksen...
Veli Ilari Lehtinen esittelee kirjaansa Sibeliuksesta...
Aapisen lukukoe sujui loistavasti Heikki Palmulta...
Ruokajonossa juttu naapurin kanssa luistaa...
Topi Artukka kertoo Turun 1800-luvun seurapiireistä ...