Marraskuun kokous 19.11.2014
Kokouskutsu:
Turun Aleksis Kivi -kerho ry.
V e l j e t
Turku 11.11. 2014
Marraskuun kerhokokous 19.11. 2014 klo 18
Marraskuun kerhokokous pidetään keskiviikkona 19.11. 2014 alkaen klo 18 Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa, Aurakatu 24. Veljemme Tapani Kunttu pitää esitelmän aiheesta Poliittiset päättäjät haastateltavina, kokemuksia toiminnasta Eduskunnan kirjaston muistitietoarkistossa.
Tapa on, että veljet esittelevät kokouksissa tuoreita kirjojaan tai muita aikaansaannoksiaan. Nyt Mestari Bonifacius esittelee kirjansa vuorineuvos Armas Puolimatkasta. Jos muuta esiteltävää on pyydän ottamaan yhteyttä etukäteen sihteeriin s-postilla raitishs@netti.fi tai puhelimella 0400 790667.Juoksevat asiat käsitellään, arpajaiset pidetään ja veljesateria nautitaan.
Lahjavihjeitä, adressit ja kerhon jäsenmerkki
Kerhon uusi cd-levy Kaukametsän lumo ilmestyi kirjamessuilla. Sen voi kokouksessa ostaa 15 eurolla Tapani Kuntulta kuten myös Hiidenkiveltä- ja Kaukametsä-kirjoja. Hiidenkiveltä maksaa 15 euroa ja Kaukametsä 10 euroa. Myynnissä on myös kaksi muuta äänilevyä: Lauluja Seitsemästä veljeksestä, joka sisältää Kaj Chydeniuksen sävellykset Turun kaupunginteatterin legendaariseen näytelmään sekä Matti Rag Paanasen sävellyksiä levyllä Aleksis Kivi. Laulusolisti siinä on Anneli Saaristo. Levyjen hinta on 15 euroa.
Näitä kaikkia kannattaa pitää kotivarastossa . Kaukametsä on mitä mainioin tuliainen ja Hiidenkiveltä ja äänilevyt sopivat lahjaksi.
Juhani Vikaisen, Härkämäen isännän tekemiä kerhon adresseja on myös saatavana. Adressin kannessa on tekijän signeeraama grafiikanlehti tai värikopio. Hinta on 15 euroa.
Myös kerhon hopeinen, Wäinö Aaltosen suunnittelema jäsenmerkki on saatavissa 20 euron hintaan. Kaikkea voi hankkia myös siten, että ottaa yhteyttä Tapani Kunttuun puhelimitse numerolla 040 5130668 tai sähköpostitse osoitteella tapani.kunttu@historia-memoria.fi .
tapani.kunttu@historia-memoria.fi
tapani.kunttu@historia-memoria.fi
Seuraava kerhokokous
Sylvesterin ehtoona 31.12. kokoonnutaan klo 15. Silloin veljemme Veikko Laakso esitelmöi Turun katujen nimistön kehityksestä.
Veikko Luostarinen
xxx
AKivikerhon
kokouksessa 19.11.2014 koettua mm:
- Paikalla oli arviolta40 kerholaista
- avauksen suoritti veikko Luotstarinen pitkän
sairaalakierroksen jälkeen. Hän kertoi
yksityiskohtaisesti
vatsa- ja suolistoleikkauksestaan. Toipuminen on onnistunut hyvin.
Hän kiitti kerholaisten
tervehdyksistä ja oli iloinen saadessaan olla nyt kerhon kokouksessa. Kiven
Lea-näytelmä on tulossa Juha Hurmeen ohjaamana vuoden 2015 Sylvesterinpäivänä
Åbo svenska teatteriin.
- sihteeri Harri Raitis kertoi Armas Puolimatka
-kirjansa synnystä ja vastaanotosta. Turussa hänet leimattiin ahneeksi
grynderiksi, mutta Forssassa häntä on
ylistetty,
- Kullervo Hantula
kehotti tutustumaan IS:n jääkäriliikkeen syntyteksteihin. Iltasanomat >
Jääkärit, keitä he olivat, miksi lähtivät jne
- Tapani Kunttu kertoi
mielenkiintoisesti haastatteluista eduskuntatasolla sekä omaa osuuttaan niissä
Reijo Rauhala toi
tervehdyksen Harri Räikältä Rymättylästä sekä tämän luovuttaman Aleksis Kiveä
kuvaavan kipsi- vai savitaulun, mikä työn nimi
onkaan Taulun tekijänä Aarne Aaltonen.
- Timo Niitemaa kertoi Kaukametsän lumon myyntisopimuksesta
sekä yhteistyöstä Raision kirjaston kanssa.
Alku Aarre Aatami Aaltonen (8. joulukuuta
1889 Pöytyä – 28. syyskuuta 1980) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän oli
kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen serkku.
fi.wikipedia.org/wiki/Aarre_Aaltonen
Aaltosen teokset edustavat
koristeellista klassismia, johon varsinkin muotokuvissa liittyy
pyrkimys realistiseen henkilökuvaukseen. Aarre Aaltonen on veistänyt useita
sankarimuistomerkkejä. Hänen tunnetuin teoksensa on Helsingin Sibeliuksen puistossa sijaitseva Ilmatar ja sotka. Hän on veistänyt myös Oulussa sijaitsevan Leevi Madetojan patsaan (1960). Aaltonen pääsi
16-vuotiaana Turun
Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja Victor Westerholmin oppilaaksi. Emil Wikström huomasi
koulun näyttelystä pojan lahjakkuuden ja otti hänet oppipojakseen. Aaltonen sai
olla kaksi vuottaVisavuoressa Wikströmin opissa. Siellä hän tutustui
muun muassa pronssivalutekniikkaan, jota tuohon aikaan vain harvat taiteilijat
hallitsivat.[1] Aaltonen
harjoitti jatko-opintoja Firenzessä1912–1913 ja Accademia
di belle arti di Firenzessä 1920.
http://www.poytya.fi/index.php?sivu=aarre-aaltonen
Aarre
Aaltonen syntyi 1889 nahkurimestari Robert Aaltosen
ja Olga Nopolan ensimmäiseksi yhteiseksi lapseksi. Yhteensä jälkikasvua
perheessä oli 14. Isällä aiemmasta avioliitosta 4 lasta. Aaltoset asuivat
Pöytyän Mustanojalla. Perhe oli kannustava lastensa taideharrastuksille. Heillä
järjestettiin puutarhassa lehtimaja-konsertteja ja lapset lauloivat
kirkkokuorossa. Aarre Pääsi lapsena Turussa käydessään tutustumaan Turun
taidemuseoon. Isän mukana Pietarissa käydessään Aarre vietiin Talvipalatsiin ja
museoihin. Aarren kerrotaan sukeltaneen savea Aurajoen pohjasta, jotta saisi
muovattua savitöitä.
Aarre Aaltonen pääsi 16-vuotiaana Turun
Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja Victor Westerholmin oppiin. Hän opiskeli
taidemaalariksi ja sai vapaa-aikanaan opetella kuvanveistoa koulun tiloissa.
Koulun näyttelyssä kuvanveistäjä Emil Wikström huomasi lahjakkaana pidetyn
Aarren ja pyysi häntä Visavuorelle omaan ateljeehensa oppilaaksi. Kahden vuoden
aikana Visavuorella Aaltonen oppi Wikströmiltä mm. pronssiin valun, jonka vain
harvat aikakauden taiteilijat hallitsivat. Ajalta Visavuorella Aarreen tarttui
Wikströmin myötä kiinnostus tähtitieteisiin ja Aaltonen toimi myöhemmin Turun
Ursan ja Helsingin Ursan jäsenenä. Emil Wikströmin tavoin Aarre Aaltonen ihaili
antiikin, renessanssin ja uusklassismin ihanteita ja mestareita.
Vuonna 1921 Aarre avioitui taidemaalari
Margit Aarnion kanssa. Margit Aarnio-Aaltonen jatkoi maalaamista avioliiton
solmimisen jälkeenkin. Hän maalasi pääasiassa muotokuvia ja asetelmia. Vuonna
1922 Aarrelle ja Margitille syntyi tytär Liina Kristiina, joka kouluttautui
arkkitehdiksi. Taiteilijakoti Lallukan avatessa ovensa Helsingissä vuonna 1933
Aarre Aaltonen perheineen oli ensimmäisiä talon asukkaita ja asuikin Lallukassa
elämänsä loppuun asti. Aarre säilytti vahvat siteet lapsuudenkotiinsa ja
kotiseutuunsa Pöytyälle. Yhtenä merkkinä vahvoista siteistä Pöytyälle voidaan
pitää Aarre Aaltosen huomattavaa lahjoitusta, jonka hän teki Pöytyän kotiseutuyhdistykselle
vuonna 1967. Aaltosen kuoleman jälkeen vuonna 1992 Aarre Aaltosen perikunta
teki merkittävän lahjoituksen Aaltosen teoksia, asiakirjoja ja valokuvia
Pöytyän kunnalle. Aarre Aaltonen oli erittäin tuottelias taiteilija, julkisten
töiden lisäksi hän teki suuren määrän muotokuvia ja mitaleita ja
pienoisveistoksia. Suurin osa töistä on yksityis-omistuksessa ja muutama teos
on Turun ja Tampereen taidemuseossa ja Ateneumissa.
Teksti Marjaana Heinonen.
Kuvia
(sillsallattia)
(Kuvien käsittely kesken ,rajaukset ja tekstit)
tapani.kunttu@historia-memoria.fi
Kanttoori, puheenjohtaja Harri Raitis, Mestari Bonifacius, sihteeri
