Syyskausi 2012 alkoi Kiven patsaalta 10.10.
Turun
Aleksis Kivi kerhon jäsenkirje 26.9.2012
V e l j e t Turku 26.09. 2012
Turun Aleksis
Kivi-kerhon syksyn toiminta käynnistyy perinteiseen tapaan Aleksis Kiven päivän
juhlallisuuksilla, mutta sitä ennen on huomionarvoista:
Turun kirjamessut 5.-7.10. 2012
Kerholla on messuilla osasto (B 12). Järjestelyistä
vastaa Timo Niitemaa, Ulosantaja. Käykää osastolla ja tuokaa
sinne tuttujannekin. Myynnissä on koko kerhon viime vuosien tuotanto.
Messuohjelma
nähtävissä osoitteessa www.kirjamessut.fi .
Turkka Lehtinen vuorossa esitellä kerhon toimintaa
7.10.2012
Aleksis Kiven päivä ja kerhokokous
keskiviikkona 10.10. 2012
Juhlallisuudet alkavat klo 18 kunniakäynnillä Aleksis
Kiven patsaalla, Aleksis Kiven aukiolla Turun Kaupunginteatterin luona.
Juhlafanfaarin trumpetilla soittaa Renita Johansson ja kerho laskee
laakeriseppeleen. Puheen pitää veljemme Esko Aarre-Ahtio,Nummisuutarin
Esko. Kaupunginteatteri esittää tervehdyksensä. Turun Yliopiston
Ylioppilaskunnan kunniavartio ja tervapadat juhlistavat tilaisuutta.
Kerhokokous alkaa Suomalaisella Pohjalla klo 19.
Esitelmän aiheesta Etelä-Amerikan viidakkosuomalaiset pitää
rovasti Ilkka Pärssinen, joka on vuosia työskennellyt Etelä-Amerikkaan
1900-luvun alussa menneiden suomalaissiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä
parissa. Lisäksi veljemme Timo Soikkanen esittelee uuden kirjansa Wenäjän
varjo. Tapana on, että kerhon jäsenten julkaisut esitellään
mahdollisimman tuoreina. On siis toivottavaa, että kerrotte rohkeasti omista
tuotoksistanne sihteerille.
Ohjelmassa on myös veljesillallinen ja juoksevien
asioiden käsittely.
Uusia jäseniä
Hallitus on hyväksynyt kerhon jäseneksi professori Jorma
Pihan. Tervetuloa veljesjoukkoon.
Seuraavat kerhokokoukset
Seuraava
kerhokokous pidetään keskiviikkona 14.11. klo 18. Silloin veljemme Juha Lukala,
Kukkomaakari kertoo 50-vuotiaasta Turun teatteritalosta. Sylvesterin
ehtoona, maanantaina 31.12. kokoonnutaan klo 15.
Veikko Luostarinen
Kanttoori, puheenjohtaja
Harri Raitis
Mestari
Bonifacius, sihteeri
Kuvakerrontaa Kiven päivän kerhotapahtumista 10.10.2012:
KESKIVIIKKO, 6. KESÄKUUTA 2012
Kesäretki Tampereelle 5.6.2012
TURUN ALEKSIS KIVI -KERHO RY
KESÄRETKI TAMPEREELLE
Aika tiistai 5.6.2012 klo 8.45 – 19.00
Ohjelma
klo
08.45 lähtö Turusta Ortodoksisen kirkon luota Turun Citybus Oy:n tilausbussilla
10.00 aamupäiväkahvi Pentinkulman kahvilassa Urjalassa
11.15 Tampereen tuomiokirkko
tutustutaan kirkkoon oppaan johdolla, mm. Simbergin ja Enckellin taideteoksiin
Suvivirsi
12.00 ohjelma jatkuu paikallisen oppaan Timo Malmin johdolla
Työväenmuseo Werstas, Meirän kaupunki-päänäyttely ja muuta Tampereen historiaan
liittyvää
13.00 Lounasbuffet Finlaysonin Palatsissa. Monipuolinen noutopöytä: savulohifileetä, savustettua
porsaanfilettä ja hillottua sipulia, vihreäsalaatti, kreikkalainen salaatti, sienisalaatti, perunat,
leipä, voi. Lämpimänä kalkkunan sisäfileetä siiderikastikkeella, kermaperunat ja kasvisgratiini.
Jälkiruokana Vanilja bavarois, mustaherukkacoulis sekä kahvi/tee. A-oikeudet on.
14.15 Kirjallinen bussiretki Timo Malmin johdolla Tampereen keskustassa.
Mm. Runopolku, Aleksis Kiven patsas, Aleksis Kiven katu, Kivikirjasto ja sen mestarit.
15.00 Hiekan taidemuseo. Laitilan pojan Kustaa Hiekan taidemuseo on Suomen vanhin yksityinen
taidemuseo, oikea helmi. Jakaannutaan kahteen ryhmään, museon oppaat opastavat
16.00 lähtö Sastamalan Vammalaan
Aimo Hakanen kertoo alueen paikannimistä
16.45 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Vammalassa
Nautitaan iltapäiväkahvi museon tapahtumasalissa. Kahvin aikana kirjamuseon johdon
puheenvuoro ja filmiesitys. Ne korvaavat varsinaisen museokierroksen.
17.30 lähtö Turkuun
19.00 Turussa, Ortodoksisen kirkon luona
PUHEENI BUSSISSA TURUN ALEKSIS KIVI-KERHON MATKALLA TAMPEREELLE 5.6.2012
LYHYT KATSAUS TAMPEREEN HISTORIAAN. Into Salonen
Heti aluksi halua kiittää Aimo Hakasta ja Jarmo Kavantia siitä, että sain tilaisuuden kertoa kotikaupungistani Tampereesta, missä olen asunut 20 vuoden ajan aina v. 1933-1953. Kävin siellä myös kouluni ja pääsin v.1950 ylioppilaaksi Tamp. Klassikosta. Yhteensä viisi meistä Salosen veljeksistä pääsi sieltä ylioppilaiksi, kuudes kirjoitti Tamp.lyseosta. Myös pastori-isäni opetti latinaa oto Tamp. Klassikossa 1940-luvulla. Apuna Tamp. historian kirjoittamisessa on ollut sukumme historiikki, jonka Tauno-veljeni kanssa kirjoitimme 7 vuotta sitten.
Kustaa III perusti Tampereen v. 1779. Jo 1700-luvulla hän oli arvellut, että kahden suuren järven, Näsi- ja Pyhäjärven liittymäkohta vuolaana virtaavine Tammerkoskineen voisi olla sopiva kauppapaikka. Vakka Tampere oli aluksi vain pieni kyläpahanen, n. 200 asukasta, kasvoi se nopeasti niin, että v.1927 siellä asui jo 52.000 as. Nykyään siellä asuu jo 217.000 asukasta ja se on täten maamme kolmanneksi suurin kaupunki heti Helsingin ja Espoon jälkeen.—Tampereen perustamiskirja oli siinä mielessä erikoinen, että siinä kiellettiin mm. maatalouden harjoittaminen. Uuden kaupungin toimentulon tuli perustua kauppaan, käsityöhön ja tehtaisiin. Tamperelaiset olivat kuitenkin uppiniskaisia, ja monella perheellä oli peltotilkkunsa ohella vielä lehmä ja lammas kotitalonsa navetassa. Tampere-sanan syntymää on myös tutkittu, ja arvellaan sen johtuvan tammi- ja perä-sanoista. Ehkä Aimo Hakanen tietää siitä enemmän ?
Tampereen asemakaavan piirsivät C.L.Engel, C.A Edelfelt ja Lars Sonck kukin omana aikanaan. Asemakaavat eivät olleet ruutukaavoja, kuten esim. Turussa. Lars Sonck piirsi myös kauniin Tampereen Tuomiokirkon, joka valmistui v.1907 ja missä myös tulemme tänään käymään. Kaupungin teollistamiseksi oli Venäjän keisari Aleksanteri I antanut jo v. 1819 kaupungille vapaakauppaoikeudet, joiden perusteella raaka-aineiden tuonti ja vienti oli tullivapaata ja osin verotonta. Näihin kuuluivat myös tuotannolliset koneet. V.1856 vapaakauppaoikeuksia jatkettiin vielä 50 vuotta. Ei ole siis ihme, että Tampere kehittyi nopeasti ja siitä tuli Suomen Manchester eli ”Manse”, kuten tavataan sanoa. Tampere kasvoi aluksi vain Tannerkosken länsipuolelle ja vasta v.1876 jälkeen liitettiin idän puoleiset alueet, Messukylä ym. kaupunkiin. Tampereelle on kehittynyt myös oma murteensa, kuten Turullekin. Itsekin pidin kerran sukukokouksessamme tietokilpailun kotikaupunkini murresanoista. Tietääkö kukaan, mikä ero on ”musalla ja pulterilla” ?. Musa on pieni kivi ja pulteri iso kivi.
Jotta teollisuudelle olisi luotu hyvät edellytykset kehittyä rakennettiin isot tehtaat lähelle Tampereen keskustaa. Näistä mainittakoon Tako, Tampella ja Finlayson. Työläisillä oli täten lyhyt matka töihin. Tamperelaiset ylpeilevät myös sillä, että siellä sytytettiin Pohjoismaiden ensimmäinen sähkölamppu Wilhelm v.Nottbeckin toimesta v.1882. Tammerkoski alkoi silloin tuottaa sähköä ja Tampereelle muutti yhä lisää teollisuus- ym.laitoksia. Niista mainittakoon mm.Lokomo, joka on erotettava Turun Logomosta, Valmetin Lentokonetehdas, jossa Martti-veljeni on ollut insinöörinä, Serlachius, Suomen Trikoo, Aaltosen Kenkätehdas, Klingendahl, Tampereen Verkatehdas, Lapinniemen Puuvillatehdas, missä taas Marjatta-sisareni miehineen ovat olleet insinööreinä ym.
Tampere sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Kirjailija Lauri Viidalle ja muillekin on Pyynikinharjun 152 korkeasta näkötornista avautunut kauniita näköaloja sekä 139 km pitkälle Näsi- että Pyhäjärvelle, joiden järvien korkeusero on 18 m. Tämän jääkauden tuottaman, maailman korkeimman soraharjun läpi kaivettiin aikoinaan tukinuittotunneli, jota kuitenkaan enää ei käytetä. Tampere laajeni jatkuvasti, ja mm. Aitolahti ja Teisko liitettiin Tampereeseen v. 1966 ja 1972. Itsekin pyöräilin 1940-luvulla usein Teiskon huvilallamme että kauneudestaan kuululla Kangasalan harjulla, mistä Topeliuksen runoilema ja Linsenin säveltämä ”Kesäpäivä Kangasalla”-laulu on kotoisin.
Hyvänä esimerkkinä ahkeruudesta ja yrityshalusta oli torpparinpoika Emil Aaltonen, joka 20-vuotiaana v.1889 perusti Hattulaan oman suutarinverstaan käytyään sitä ennen suutarimestarin koulun. Säästettyään rahaa hän osti kengänpäällysten ompeluun sopivan ompelukoneen. Kenkiä ommellessaan hän totesi, että kenkiäkin voi ommella koneellisesti. V.1902 hän pystyi jo ostamaan Helsingistä vanhan kenkätehtaan amerikkalaiset koneet, asensi ne itse paikoilleen ja perusti Hattulan Jalkinetehtaan. V.1905 tehdas kuitenkin paloi ja sen 50 työntekijää jäivät työttömiksi. Tämä ei kuitenkaan masentanut nuorta Emil Aaltosta, vaan hän osti Tampereelta v.1913 tilat uutta kenkätehdasta varten, asensi sinne palaneet, mutta hänen itsensä korjaamat koneet ja alkoi valmistaa ”Vakuuskenkiä” tamperelaisille. Näin kehittyi Kyllikinkadun varrella oleva ja koko korttelin käsittävä iso Aaltosen Kenkätehdas v. 1928, mihin yritysostojen jälkeen liitettiin vielä Viialan Nahkatehdas sekä Solenan, Attilan ja Korkeakosken Kenkätehtaat. Kauppaneuvos, myöhemmin vuorineuvos Aaltonen tuki myös Viialan kirkon, Tampereen kirjastotalon ja Turunkin kirjastotalon toimintaa, rakennutti Sääksmäelle kirkon ym. V.1937 perustettu Emil Aaltosen rahasto tukee vuosittain nuorten tieteenharjoittajien toimintaa maassamme. Myös oma perheemme asui 1940-luvulla yhdessä Emil Aaltosen rakennuttamista kerrostaloista Mäkipäänkadun varrella. Toisaalta samanlaisia suurliikemiehiä ja lahjoittajia löytyy myös Turusta, kun muistelemme esim. Fredrik v.Rettigiä, joka lahjoitti Turulle oman kirjastotalon v.1903.
Kiitos mm.aktiivisten kaupunginjohtajien Napoleon Lindforsin, Pekka Paavolan ym., rakennettiin Tampereen Hervantaan 1960-luvulla Teknillinen Korkeakoulu ja sen ympärille kaikkien tuntemat Hermian ja Finnmedin-teknologiakeskukset. Sitä ennen oli Yhteisk.Kk muuttanut riitojen saattelemana Helsingistä Tampereelle. Myös 168 m.korkea ”Näsinneula” on Lindforsin suunnittelema. Ensi heinäkuun lopulla avataan Vuoreksen uudessa kaupunginosassa kansalliset asuntomessut, jonne Irmelinkin kanssa aiomme mennä. --Ehkä joku on lukenut Raimo Seppälän ym. toimittaman kirjan ”30-vuotinen sota” ? Tällä ei suinkaan tarkoiteta Kustaa II Adolfin ym. sotia 1600-luvun Baierissa vaan kertomusta taisteluista Tampereen uuden Yliopist. Keskussairaalan synnystä. Mm.Kuopion ja Oulun sairaalat menivät silloin Tampereen edelle, mutta lopulta v.1972 tuli Tampereen vuoro. Itsekin olen toiminut korkeatasoisessa TAYS:ssa vuosikaudet lastenkirurgian dosenttina. Aina kysytään myös, mikä on kaupungin perinneruoka. ”Tapolan mustamakkara” lienee tamperelaisten oma ruoka, ja aiemmin sitä myytiin vain Tammelantorilla, mutta nykyään sitä saa myös Turusta, Porista ym. Pyynikin Oluttehtaan ”Tähti-olut” sopi hyvin sen painikkeeksi, mutta kun ko. oluttehdas lopetettiin, ei paikallinen ”Mieskuoro Laulajat” enää voi Oluttehtaalla käydessään laulaa: ”Tähti kirkas, sä kuin loistat” lauluaan.
Kuten Turustakin, myös Tampereelta on jouduttu viime vuosikymmeninä lopettamaan useita menestyviä tehtaita. Näitä olivat Finlayson, Tampella, Lapinniemen Puuvillatehdas ynnä moni muu. Niistä vapautuviin tiloihin on pystytty rakentamaan mm. kylpylä-hotelleja, asuntoja ja ravintoloita, joista mainittakoon ”Finlaysonin Palatsi”, jonne tälläkin matkalla menemme syömään. Teattereista vanhin on Tampereen Teatteri, joka sai uuden talon Tammerkosken partaalle v. 1913. Toinen suuri teatteri on Työväen Teatteri Hämeenpuiston varrella ja kolmas kuuluisa on Pyynikin Kesäteatteri, missä Väinö Linnan 9 vuotta pyörinyt ”Tuntematon sotilas”-näytelmä kilpailee turkulaisten oman Aleksis Kiven ”Seitsemän veljestä”-näytelmän kanssa 1970-luvulta. Kaikille tuttu 1990-rakennettu iso Tampere-talo oli aikanaan Pohjoismaiden suurin kongressitalo, missä mm.Tampereen Lääkäripäiviä on pidetty parikymmentä kertaa. Vielä mainittakoon, että Tampereen pormestarina on nyt viimeistä vuottaan Timo P.Nieminen ja että veroäyri on Turkua vähän korkeampi, eli 19.
Tampereella asuva Oiva-veljeni kysyi minulta hiljan hänet tavatessani: ”Tiedätkö,milloin mottoritiellä saa tehdä U-käännöksen?” Kun en tätä tiennyt hän sanoi: ”Silloin, kun liikennemerkissä lukee: 60 km Turkuun.” Tällaisia leikkimielisiä kaskuja kuulee tuon tuostakin. Kuitenkin eräänä merkkinä Turun ja Tampereen lähentymisestä toisiinsa voitanee pitää hiljan julkistettua molempien kaupunkien yhteistä ratikka-suunnitteluhanketta. Kerhomme jäsen Pekka Ruola, aikanaan myös Turku-seuran puh.joht., kertoi kirjassaan ”Intohimona Turku”, että Turku- ja Tampere-seura kilpailivat v.1999, kumpaanko seuraan tulee sinä vuonna enemmän uusia jäseniä. Turku voitti ja Aurajoen rantapenkoille istutettiin voiton kunniaksi 2800 tulppaanien sipuleita, jotka siellä nyt kauniisti kukkivat
Matkan hinta 56 euroa/osallistuja. Rahastetaan bussissa.
