Kesäretki Tammelaan 5.6.2018
Retkeläiset Eurajoen opiston portailla
Kolmisenkymmentä retkeläistä 2.6.2014 Eurajoen opiston portailla
Kesäretki 2.6.2015
Osanottajat Raaseporin Voudintuvan portailla
torstai 31. joulukuuta 2009
keskiviikko 18. marraskuuta 2009
Kerhokokous 18.11.2009
Marraskuun kerhokokous 18.11.09:
V e l j e t
Turku 09 . 11. 2009
Marraskuun kokous pidetään keskiviikkona 18.11.2009 alkaen klo 18 ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa. Esitelmän aiheesta V.A. Koskenniemi ja Aleksis Kivi pitää professori Martti Häikiö.
Jukka Aaltonen, Mikko Vilkastus esittelee kirjansa ”Leijan varjo, esseitä psykoterapian ulottuvuuksista”, ja Raimo Vahtera kirjansa ”Niksin pojat”.
Uutuuksia
Toukokuun kokouksessa esiteltiin kerhon uusin julkaisu ”Kaukametsä, Aleksis Kiven runoja”. Sen voi kokouksessa ostaa 10 euron hintaan. Myynnissä on myös Matti Rag Paanasen säveltämä äänilevy ”Aleksis Kivi”, jossa laulusolisti on Anneli Saaristo. Levyn hinta on 20 euroa. Myös juhlakirja ”Hiidenkiveltä” on vielä saatavissa 15 euron hintaan. Kaikista myyntiartikkeleista saatava tuotto menee kerhon stipendirahastoon koululaisille jaettavaksi.
Sähköposti
Seuran jäsenkirjeistä puolet kulkee sähköpostilla, mutta olisi toivottavaa, että kaikki, joille suinkin mahdollista, voisivat tyytyä sähköiseen kirjeeseen. Sähköpostiosoitteen voi ilmoittaa sihteerille osoitteeseen raitishs@netti.fi .
Joulukuussa kokoonnutaan perinteen mukaisesti Sylvesterin ehtoona 31.12. klo 15.
Tämän kirjeen liitteenä on kerhon uusi jäsenluettelo.
Tervetuloa !
V e l j e t
Turku 09 . 11. 2009
Marraskuun kokous pidetään keskiviikkona 18.11.2009 alkaen klo 18 ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa. Esitelmän aiheesta V.A. Koskenniemi ja Aleksis Kivi pitää professori Martti Häikiö.
Jukka Aaltonen, Mikko Vilkastus esittelee kirjansa ”Leijan varjo, esseitä psykoterapian ulottuvuuksista”, ja Raimo Vahtera kirjansa ”Niksin pojat”.
Uutuuksia
Toukokuun kokouksessa esiteltiin kerhon uusin julkaisu ”Kaukametsä, Aleksis Kiven runoja”. Sen voi kokouksessa ostaa 10 euron hintaan. Myynnissä on myös Matti Rag Paanasen säveltämä äänilevy ”Aleksis Kivi”, jossa laulusolisti on Anneli Saaristo. Levyn hinta on 20 euroa. Myös juhlakirja ”Hiidenkiveltä” on vielä saatavissa 15 euron hintaan. Kaikista myyntiartikkeleista saatava tuotto menee kerhon stipendirahastoon koululaisille jaettavaksi.
Sähköposti
Seuran jäsenkirjeistä puolet kulkee sähköpostilla, mutta olisi toivottavaa, että kaikki, joille suinkin mahdollista, voisivat tyytyä sähköiseen kirjeeseen. Sähköpostiosoitteen voi ilmoittaa sihteerille osoitteeseen raitishs@netti.fi .
Joulukuussa kokoonnutaan perinteen mukaisesti Sylvesterin ehtoona 31.12. klo 15.
Tämän kirjeen liitteenä on kerhon uusi jäsenluettelo.
Tervetuloa !
Esitelmä aiheesta V.A. Koskenniemi ja Aleksis Kivi professori Martti Häikiö.
Kokouksen 18.11.2009 ohjelma
V e l j e t
Turku 09 . 11. 2009
Marraskuun kerhokokous
Marraskuun kokous pidetään keskiviikkona 18.11.2009 alkaen klo 18 ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa. Esitelmän aiheesta V.A. Koskenniemi ja Aleksis Kivi pitää professori Martti Häikiö.Jukka Aaltonen, Mikko Vilkastus esittelee kirjansa ”Leijan varjo, esseitä psykoterapian ulottuvuuksista”, ja Raimo Vahtera kirjansa ”Niksin pojat”.
Uutuuksia
Toukokuun kokouksessa esiteltiin kerhon uusin julkaisu ”Kaukametsä, Aleksis Kiven runoja”. Sen voi kokouksessa ostaa 10 euron hintaan. Myynnissä on myös Matti Rag Paanasen säveltämä äänilevy ”Aleksis Kivi”, jossa laulusolisti on Anneli Saaristo. Levyn hinta on 20 euroa. Myös juhlakirja ”Hiidenkiveltä” on vielä saatavissa 15 euron hintaan. Kaikista myyntiartikkeleista saatava tuotto menee kerhon stipendirahastoon koululaisille jaettavaksi.
Sähköposti
Seuran jäsenkirjeistä puolet kulkee sähköpostilla, mutta olisi toivottavaa, että kaikki, joille suinkin mahdollista, voisivat tyytyä sähköiseen kirjeeseen. Sähköpostiosoitteen voi ilmoittaa sihteerille osoitteeseen raitishs@netti.fi .
Joulukuussa kokoonnutaan perinteen mukaisesti Sylvesterin ehtoona 31.12. klo 15.
Tämän kirjeen liitteenä on kerhon uusi jäsenluettelo.
Tervetuloa !
lauantai 10. lokakuuta 2009
AKiven syntymän 175 -vuotisjuhlaa 10.10.2009
Vanhempi kuva tässä: Aimo Hakanen esitelmöi
Pari näpäytystä ja pääpalstan kuvat suurenevat. Paluu takaisin yläpanelin vasemmasta palautusnuolesta.
Harras tunnelma Turun AKivikerhon vierailulla AK patsaalla ja sen jälkeisessä kokouksessa 10.10.2009
Raikas kiitos Taula-Matilta muistamisesta !
Kerhon jäsenen prof. Timo Soikkasen esitys aiheesta Turku pääkaupunkina. Siinä tosi Turku-patriootin esitys.
(klikkaa kuvan päällä)
10.10.2009:
"Kansalliskirjailijamme kuva täsmentyy yhä
Turun Sanomat 10.10 2009
”Vaikka tutkimusteos ei voi koskaan olla yhtä imuisa ja elävä kuin esimerkiksi Kiven värikäs kieli parhaimmillaan on, Impivaaran kaski on juhlavuoden arvoinen teos.”
Kansalliskirjailijastamme Aleksis Kivestä (1834–1872) on kirjoitettu satoja tutkimuksia, joissa on käsitelty hänen tuotantoaan ja kirjojensa vastaanottoa sekä hänen elämänvaiheitaan. Silti tästä suomalaisen kirjallisuuden korvenraivaajasta löytyy yhä uutta ammennettavaa näin juhlavuon-na. Aleksis Kiven syntymästä tulee nimittäin tänään kuluneeksi 175 vuotta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema ja Esko Rahikaisen tekemä tutkimus Impivaaran kaski keskittyy pääasiassa täsmentämään kuvaa Aleksis Kiven tuotannosta ja asemasta suoma-laisessa kulttuurissa vuosien 1860–1910 välisenä aikana.
Aikaisempienkin tutkimusten valossa Kivi on tunnettu ja tunnustettu varsinkin näytel-mäkirjailijana. Paljon epäselvempi kuva on Seitsemän veljeksen ja runojen suosiosta, samoin kuin käsitys Kivestä poliittisena pelinappulana. Rahikaisen tutkimuksessa on mukana myös uutta lähdeaineistoa.
Kivi oli ensisijaisesti
näytelmäkirjailija
Kivi kohosi kansalliseen tietoisuuteen varsinkin näytelmiensä Kullervo ja Nummisuutarit ansiosta. Kun hän vuonna 1864 voitti valtion kaunokirjallisuuspalkinnon, se aiheutti sen ajan sinänsä suppeissa kulttuuripiireissä melkoista kohua. Kivi oli näin joka tapauksessa osoittanut olevansa suomalaisen kirjallisuuden korvenraivaajien kärjessä. Oli syttynyt tähti, joka sai tukijoita mutta myös vaikutusvaltaisia vastustajia.
Aleksis Kivi oli 1870-luvulle tultaessa jo maan johtava suomenkielinen näytelmäkirjailija. Mutta vaikka hänen näytelmänsä olivat suosittuja, ne eivät taanneet leveää elantoa. Julkaisujen painokset olivat hyvin pieniä ja esimerkiksi Kiven Valittujen teosten hinnalla sai siihen aikaan 40 kiloa ruisjauhoja.
Seitsemän veljestä
koettiin riettaaksi
Aivan omanlaisensa kivinen kaski oli kuitenkin kuuluisan romaanin Seitsemän veljeksen raivaamisessa julkaisukynnyksen yli. Kivi aloitti romaaninsa rakentelun jo vuonna 1859, mutta erillisenä teoksena romaani näki päivänvalon vasta huhtikuussa 1873. Sitä ennen vuonna 1870 Seitsemän veljestä tosin julkaistiin neljässä osassa vihkoina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novelli-kirjastossa. Erillinen, itsenäinen teos Seitsemästä veljeksestä julkaistiin siis vasta muutama kuukausi kirjailijan kuoleman jälkeen!
Turun Sanomat 10.10 2009
”Vaikka tutkimusteos ei voi koskaan olla yhtä imuisa ja elävä kuin esimerkiksi Kiven värikäs kieli parhaimmillaan on, Impivaaran kaski on juhlavuoden arvoinen teos.”
Kansalliskirjailijastamme Aleksis Kivestä (1834–1872) on kirjoitettu satoja tutkimuksia, joissa on käsitelty hänen tuotantoaan ja kirjojensa vastaanottoa sekä hänen elämänvaiheitaan. Silti tästä suomalaisen kirjallisuuden korvenraivaajasta löytyy yhä uutta ammennettavaa näin juhlavuon-na. Aleksis Kiven syntymästä tulee nimittäin tänään kuluneeksi 175 vuotta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema ja Esko Rahikaisen tekemä tutkimus Impivaaran kaski keskittyy pääasiassa täsmentämään kuvaa Aleksis Kiven tuotannosta ja asemasta suoma-laisessa kulttuurissa vuosien 1860–1910 välisenä aikana.
Aikaisempienkin tutkimusten valossa Kivi on tunnettu ja tunnustettu varsinkin näytel-mäkirjailijana. Paljon epäselvempi kuva on Seitsemän veljeksen ja runojen suosiosta, samoin kuin käsitys Kivestä poliittisena pelinappulana. Rahikaisen tutkimuksessa on mukana myös uutta lähdeaineistoa.
Kivi oli ensisijaisesti
näytelmäkirjailija
Kivi kohosi kansalliseen tietoisuuteen varsinkin näytelmiensä Kullervo ja Nummisuutarit ansiosta. Kun hän vuonna 1864 voitti valtion kaunokirjallisuuspalkinnon, se aiheutti sen ajan sinänsä suppeissa kulttuuripiireissä melkoista kohua. Kivi oli näin joka tapauksessa osoittanut olevansa suomalaisen kirjallisuuden korvenraivaajien kärjessä. Oli syttynyt tähti, joka sai tukijoita mutta myös vaikutusvaltaisia vastustajia.
Aleksis Kivi oli 1870-luvulle tultaessa jo maan johtava suomenkielinen näytelmäkirjailija. Mutta vaikka hänen näytelmänsä olivat suosittuja, ne eivät taanneet leveää elantoa. Julkaisujen painokset olivat hyvin pieniä ja esimerkiksi Kiven Valittujen teosten hinnalla sai siihen aikaan 40 kiloa ruisjauhoja.
Seitsemän veljestä
koettiin riettaaksi
Aivan omanlaisensa kivinen kaski oli kuitenkin kuuluisan romaanin Seitsemän veljeksen raivaamisessa julkaisukynnyksen yli. Kivi aloitti romaaninsa rakentelun jo vuonna 1859, mutta erillisenä teoksena romaani näki päivänvalon vasta huhtikuussa 1873. Sitä ennen vuonna 1870 Seitsemän veljestä tosin julkaistiin neljässä osassa vihkoina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novelli-kirjastossa. Erillinen, itsenäinen teos Seitsemästä veljeksestä julkaistiin siis vasta muutama kuukausi kirjailijan kuoleman jälkeen!
Kiven romaanin kiivaimpana vastustajana on historiaan jäänyt suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist , mutta jopa J.W. Snellmannin ovat jotkut katsoneet ”pettäneen” Kiven hiljaisuudellaan Seitsemän veljeksen kolmivuotisen karanteenin aikana.
Kiven romaania monet sivistyneistön edustajat pitivät sopimattomana, jopa epäsiveellisenä ja riettaana. Kirjaa ei saanut päästää varsinkaan lasten ja nuorten käsiin. Romaanin esipuheeseen liitetty SKS:n aikanaan vaatima lisäys oli Snellmannin laatima ja sekin otti puheeksi siveettömyyden. Myöhemmin kirjasta julkaistiin jonkin verran sensuroitu, nuorisollekin sopiva versio. Vuonna 1891 julkaistun nuorisopainoksen määrä oli 2 500 kappaletta.
Kiven romaania monet sivistyneistön edustajat pitivät sopimattomana, jopa epäsiveellisenä ja riettaana. Kirjaa ei saanut päästää varsinkaan lasten ja nuorten käsiin. Romaanin esipuheeseen liitetty SKS:n aikanaan vaatima lisäys oli Snellmannin laatima ja sekin otti puheeksi siveettömyyden. Myöhemmin kirjasta julkaistiin jonkin verran sensuroitu, nuorisollekin sopiva versio. Vuonna 1891 julkaistun nuorisopainoksen määrä oli 2 500 kappaletta.
Turkulainen väitös piti
”mitättömänä miehenä”
Vaikka Kiven kritiikki kääntyi hänen kuolemansa jälkeen ja varsinkin 1900-luvulle tultaessa jo pääsääntöisesti ihailuksi hänen kielellisesti rikasta tuotantoa kohtaan, vielä niinkin myöhään kuin 1951 turkulainen opettaja Paavo E.S. Elo julkaisi väitöskirjan, jossa hän päätyi toteamaan Kivestä, että ”tämähän on mitätön mies, kääpiö, joka ei kykene edes siihen, mihin aivan normaalit ihmiset kykenevät, elättämään itsensä ja luomaan elämälleen turvatun taloudellisen pohjan”. Elon mukaan Seitsemän veljestä oli kokonaisuudessaan osoitus Aleksis Kiven infantiilisuudesta.
Seitsemän veljestä osoittautui kuitenkin kaikesta kritiikistä huolimatta suureksi menestykseksi, vaikka painosluvut nykypäivän mittoihin verrattuna kuulostavat kovin vaatimattomilta. Seitse-män veljeksen painosluvut nousivat 1800-luvun loppuun mennessä 7 000 kappaleeseen. Mutta täytyy muistaa, että kirjakauppojenkin lukumäärä oli vuosisadan loppuun mennessä kohonnut maassa vain 56:een, eikä perustoimeentulonsa kanssa kamppailleella väestöllä ollut ensimmäi-senä mielessä kirjan hankkiminen.
Kivi oli omaperäinen
Aleksis oli myös jonkinlainen runoilija, vaikka hän ei saanutkaan runoilijana minkäänlaista asemaa eikä runous ehkä ollutkaan hänen oikea lajinsa. Monet pitivät hänen runokokoelmaansa Kanervala jopa kelvottomana. Kiveä arvosteltiin varsinkin sen vuoksi, että hän luopui riimistä ja katkoi sanoja.
Kiven kirjoittamia runoja tunnetaan kuitenkin toisintoja ja ruotsinkielisiä lukuunottamatta lähes viisikymmentä, joista 29 julkaistiin kirjailijan eläessä ja 39 vielä 1910 loppuun mennessä. Ja ovathan monet Kivenkin runot, kuten esimerkiksi Onnelliset, Sunnuntai, Sydämeni laulu ja Makeasti oravainen valtavan rakastettuja vieläkin.
Eino Leino nimitti
kansalliskirjailijaksi
Kaiken kaikkiaan viimeistään 1890-luvulla Kiven merkitys ja suosio alkoivat olla tunnustettuja ja näkyviä huomioita laajoissa kulttuuripiireissä. Kivi pääsi myös 1900-luvulle tultaessa jo koulukirjoihinkin. Kansalliskirjailijan kunniakkaan aseman Kivelle antoi ilmeisesti ensimmäisenä Eino Leino , joka jo toukokuussa 1899 luonnehti Päivälehdessä (Helsingin Sanomien edeltäjä) Kiveä ”kansalliseksi”, ”suureksi”, ”mestariksemme” ja ”omaksi Shakespeariksemme”.
SKS:n julkaisema Esko Rahikaisen teos tarjoaa oivan lisän yksityiskohtaista tietoa Aleksis Kivestä, hänen tuotannostaan ja sen vastaanotosta vuosien 1860–1910 välisenä aikana. Vaikka tutkimusteos ei voi koskaan olla yhtä imuisa ja elävä kuin esimerkiksi Kiven värikäs kieli parhaimmillaan on, Impivaaran kaski on juhlavuoden arvoinen teos aikana, jolloin kansalliskirjailijan henkilöön ja teoksiin kohdistuu jatkuvasti yhä kasvava kiinnostus.
Aleksis Kiven syntymän 175-vuotispäivää juhlistetaan tänään klo 18 kunniakäynnillä Aleksis Kiven patsaalla, Aleksis Kiven aukiolla Turun kaupunginteatterin edustalla. Puheen pitää ja juhlafanfaarin trumpetilla soittaa Reino Kotaviita. Turun Aleksis Kivi -kerho laskee laakeri-seppeleen. Turun yliopiston ylioppilaskunnan kunniavartio ja tervapadat juhlistavat tilaisuutta.
• Esko Rahikainen: Impivaaran kaski. Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana. SKS 2009. 270 s. "
AIMO MASSINEN
Vastinetta edelliseen seuraavassa:
”mitättömänä miehenä”
Vaikka Kiven kritiikki kääntyi hänen kuolemansa jälkeen ja varsinkin 1900-luvulle tultaessa jo pääsääntöisesti ihailuksi hänen kielellisesti rikasta tuotantoa kohtaan, vielä niinkin myöhään kuin 1951 turkulainen opettaja Paavo E.S. Elo julkaisi väitöskirjan, jossa hän päätyi toteamaan Kivestä, että ”tämähän on mitätön mies, kääpiö, joka ei kykene edes siihen, mihin aivan normaalit ihmiset kykenevät, elättämään itsensä ja luomaan elämälleen turvatun taloudellisen pohjan”. Elon mukaan Seitsemän veljestä oli kokonaisuudessaan osoitus Aleksis Kiven infantiilisuudesta.
Seitsemän veljestä osoittautui kuitenkin kaikesta kritiikistä huolimatta suureksi menestykseksi, vaikka painosluvut nykypäivän mittoihin verrattuna kuulostavat kovin vaatimattomilta. Seitse-män veljeksen painosluvut nousivat 1800-luvun loppuun mennessä 7 000 kappaleeseen. Mutta täytyy muistaa, että kirjakauppojenkin lukumäärä oli vuosisadan loppuun mennessä kohonnut maassa vain 56:een, eikä perustoimeentulonsa kanssa kamppailleella väestöllä ollut ensimmäi-senä mielessä kirjan hankkiminen.
Kivi oli omaperäinen
Aleksis oli myös jonkinlainen runoilija, vaikka hän ei saanutkaan runoilijana minkäänlaista asemaa eikä runous ehkä ollutkaan hänen oikea lajinsa. Monet pitivät hänen runokokoelmaansa Kanervala jopa kelvottomana. Kiveä arvosteltiin varsinkin sen vuoksi, että hän luopui riimistä ja katkoi sanoja.
Kiven kirjoittamia runoja tunnetaan kuitenkin toisintoja ja ruotsinkielisiä lukuunottamatta lähes viisikymmentä, joista 29 julkaistiin kirjailijan eläessä ja 39 vielä 1910 loppuun mennessä. Ja ovathan monet Kivenkin runot, kuten esimerkiksi Onnelliset, Sunnuntai, Sydämeni laulu ja Makeasti oravainen valtavan rakastettuja vieläkin.
Eino Leino nimitti
kansalliskirjailijaksi
Kaiken kaikkiaan viimeistään 1890-luvulla Kiven merkitys ja suosio alkoivat olla tunnustettuja ja näkyviä huomioita laajoissa kulttuuripiireissä. Kivi pääsi myös 1900-luvulle tultaessa jo koulukirjoihinkin. Kansalliskirjailijan kunniakkaan aseman Kivelle antoi ilmeisesti ensimmäisenä Eino Leino , joka jo toukokuussa 1899 luonnehti Päivälehdessä (Helsingin Sanomien edeltäjä) Kiveä ”kansalliseksi”, ”suureksi”, ”mestariksemme” ja ”omaksi Shakespeariksemme”.
SKS:n julkaisema Esko Rahikaisen teos tarjoaa oivan lisän yksityiskohtaista tietoa Aleksis Kivestä, hänen tuotannostaan ja sen vastaanotosta vuosien 1860–1910 välisenä aikana. Vaikka tutkimusteos ei voi koskaan olla yhtä imuisa ja elävä kuin esimerkiksi Kiven värikäs kieli parhaimmillaan on, Impivaaran kaski on juhlavuoden arvoinen teos aikana, jolloin kansalliskirjailijan henkilöön ja teoksiin kohdistuu jatkuvasti yhä kasvava kiinnostus.
Aleksis Kiven syntymän 175-vuotispäivää juhlistetaan tänään klo 18 kunniakäynnillä Aleksis Kiven patsaalla, Aleksis Kiven aukiolla Turun kaupunginteatterin edustalla. Puheen pitää ja juhlafanfaarin trumpetilla soittaa Reino Kotaviita. Turun Aleksis Kivi -kerho laskee laakeri-seppeleen. Turun yliopiston ylioppilaskunnan kunniavartio ja tervapadat juhlistavat tilaisuutta.
• Esko Rahikainen: Impivaaran kaski. Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana. SKS 2009. 270 s. "
AIMO MASSINEN
Vastinetta edelliseen seuraavassa:
Pari näpäytystä ja pääpalstan kuvat suurenevat. Paluu takaisin yläpanelin vasemmasta palautusnuolesta.
Harras tunnelma Turun AKivikerhon vierailulla AK patsaalla ja sen jälkeisessä kokouksessa 10.10.2009
Raikas kiitos Taula-Matilta muistamisesta !
Kerhon jäsenen prof. Timo Soikkasen esitys aiheesta Turku pääkaupunkina. Siinä tosi Turku-patriootin esitys.
keskiviikko 3. kesäkuuta 2009
Onnistunut kesäretki Lemu-Mietoinen-Askainen-Rymättylä
Taustatietoa Louhisaaren Kartanosta
Lähes 50 osanottajaa Turun Aleksis Kivi-kerhon kesäretkellä 2.6.2009
Kiitokset retken pääsuunnittelijoille ja -vastuullisille Jouko K. Salmiselle ja Jarmo Kavantille. Retki oli jälleen onnistunut, vaikka sää yritti hangoitella vastaan.
Retkestä jäi hyvä maku ja muisteltavaa kesäajaksi...
Saaren kartano − residenssi taiteilijoille ja tutkijoille
Saaren kartano on Koneen Säätiön ylläpitämä taiteilijoille ja tutkijoille tarkoitettu residenssi. Residenssiin voi hakea työskentelemään 2−3 kk:n pituisiksi jaksoiksi. Hakea voivat taiteilijat sekä Koneen Säätiön apurahalla työskentelevät tutkijat. Kesällä kartano toimii ryhmäresidenssinä. Kartanossa on runsaasti erilaiseen työskentelyyn soveltuvia tiloja teatteri- ja tanssitaiteeseen sopivasta hallista tutkijanhuoneisiin. Samanaikaisesti residenssissä voi oleskella 8 tutkijaa ja taiteilijaa, ryhmäresidensseissä useampiakin. Residenssissä on mahdollisuus myös perhemajoitukseen. Residenssivieraita autetaan löytämään yhteistyömahdollisuuksia heitä kiinnostavien tahojen kanssa. Henkilökunta avustaa esimerkiksi yhteyksissä turkulaisiin taiteilijayhteisöihin, korkeakouluihin, museoihin, gallerioihin ja kustantajiin. Kartanossa järjestetään säännöllisesti myös seminaareja ja muita tapahtumia, joissa eri alojen taiteilijat ja tutkijat voivat keskustella ja vaihtaa ajatuksiaan.
Saaren kartano sijaitsee Mynämäen kunnassa Mietoisissa keskellä varsinaissuomalaista viljelymaisemaa. Aivan kartanon tuntumassa on Mietoistenlahden lintuvesialue, joka on valtakunnallisesti arvokas luontokohde lintutorneineen. Myös kartanon tuntumassa oleva tammimetsä on suojeltu.
Kuvia Saaren kartanosta. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Askaisten Ritaripuisto
Mannerheim-ristin ritarien sekä sotiemme veteraanien kunniaksi Askaisiin perustettu Ritaripuisto on ainutlaatuinen huomionosoitus koko ritari- ja veteraanisukupolvelle, heidän saavutuksilleen sekä ajalle ja hengelle jota he edustavat.
Ritaripuisto sijaitsee Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanolinnan, läheisyydessä. Arkkitehti Bey Hengin suunnitteleman aluekokonaisuuden pinta-ala on n. 3400 neliömetriä. Alueen rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2006 ja ne toteutettiin Museoviraston ohjein sekä valvonnassa. Ritaripuiston avattiin 2.6.2007.
Ritaripuiston keskellä on isokokoinen kunniakivi, johon on hakattu Mannerheim risti. Kuva Jyri Nikkola
Ritaripuiston infotauluissa kerrotaan Ritaripuiston lisäksi myös Mannerheim-rististä, sen myöntämisperusteista sekä mainitaan kaikki Mannerheim-ristin ritarit. Infotaulujen tekstit on luettavissa täältä.
Askaisten Ritaripuisto kuului Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden hankkeisiin.
Jokaisella Mannerheim ristin -ritarilla on oma kivi, jossa on sotilasarvo, nimi ja ritarinumero. Valokuva Jyri Nikkola
Kiitokset retken pääsuunnittelijoille ja -vastuullisille Jouko K. Salmiselle ja Jarmo Kavantille. Retki oli jälleen onnistunut, vaikka sää yritti hangoitella vastaan.
Retkestä jäi hyvä maku ja muisteltavaa kesäajaksi...
Saaren kartano − residenssi taiteilijoille ja tutkijoille
Saaren kartano on Koneen Säätiön ylläpitämä taiteilijoille ja tutkijoille tarkoitettu residenssi. Residenssiin voi hakea työskentelemään 2−3 kk:n pituisiksi jaksoiksi. Hakea voivat taiteilijat sekä Koneen Säätiön apurahalla työskentelevät tutkijat. Kesällä kartano toimii ryhmäresidenssinä. Kartanossa on runsaasti erilaiseen työskentelyyn soveltuvia tiloja teatteri- ja tanssitaiteeseen sopivasta hallista tutkijanhuoneisiin. Samanaikaisesti residenssissä voi oleskella 8 tutkijaa ja taiteilijaa, ryhmäresidensseissä useampiakin. Residenssissä on mahdollisuus myös perhemajoitukseen. Residenssivieraita autetaan löytämään yhteistyömahdollisuuksia heitä kiinnostavien tahojen kanssa. Henkilökunta avustaa esimerkiksi yhteyksissä turkulaisiin taiteilijayhteisöihin, korkeakouluihin, museoihin, gallerioihin ja kustantajiin. Kartanossa järjestetään säännöllisesti myös seminaareja ja muita tapahtumia, joissa eri alojen taiteilijat ja tutkijat voivat keskustella ja vaihtaa ajatuksiaan.
Saaren kartano sijaitsee Mynämäen kunnassa Mietoisissa keskellä varsinaissuomalaista viljelymaisemaa. Aivan kartanon tuntumassa on Mietoistenlahden lintuvesialue, joka on valtakunnallisesti arvokas luontokohde lintutorneineen. Myös kartanon tuntumassa oleva tammimetsä on suojeltu.
Kuvia Saaren kartanosta. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Askaisten Ritaripuisto
Mannerheim-ristin ritarien sekä sotiemme veteraanien kunniaksi Askaisiin perustettu Ritaripuisto on ainutlaatuinen huomionosoitus koko ritari- ja veteraanisukupolvelle, heidän saavutuksilleen sekä ajalle ja hengelle jota he edustavat.
Ritaripuisto sijaitsee Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanolinnan, läheisyydessä. Arkkitehti Bey Hengin suunnitteleman aluekokonaisuuden pinta-ala on n. 3400 neliömetriä. Alueen rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2006 ja ne toteutettiin Museoviraston ohjein sekä valvonnassa. Ritaripuiston avattiin 2.6.2007.
Ritaripuiston keskellä on isokokoinen kunniakivi, johon on hakattu Mannerheim risti. Kuva Jyri Nikkola
Ritaripuiston infotauluissa kerrotaan Ritaripuiston lisäksi myös Mannerheim-rististä, sen myöntämisperusteista sekä mainitaan kaikki Mannerheim-ristin ritarit. Infotaulujen tekstit on luettavissa täältä.
Askaisten Ritaripuisto kuului Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden hankkeisiin.
Jokaisella Mannerheim ristin -ritarilla on oma kivi, jossa on sotilasarvo, nimi ja ritarinumero. Valokuva Jyri Nikkola
lauantai 16. toukokuuta 2009
Kerhokokous 13.5.2009
Toukokuun kokous pidettiin keskiviikkona 13.5. alkaen klo 18 Suomalaisen Pohjan Kivi-huoneessa.
Kerhon uusimman julkaisun Kaukametsä, Aleksis Kiven runoja esittelivät kirjallisuudentutkija Johanna Krappe, toimittajat Aimo Hakanen ja Timo Niitemaa sekä kirjan ulkoasun tekijä Juha Lukala. Kirjan voi ostaa 10 eurolla. Näin kaunista kirjaa tuskin kukaan voi olla hankkimatta, mainostettiin.
Esitelmän pitää veljemme Harri Raitis aiheesta Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, kun politiikan oli pakko syrjäyttää juridiikka. Esitelmä perustui tässä kuussa ilmestyvään romaaniin.
Aapiset luovutettiin Ilari Lehtiselle ja Jari Rusaselle.
Kokous alkaa
Aimo Hakanen esitteli Kaukametsä-runokirjan syntyä ja kirjallisuudentutkija Johanna Karppe Turun yliopistosta selosti kirjan runojen jaksotteluna ym.
Ilari Lehtinen saa aapisen
Jari Rusanen vastaanottaa aapisen
Kerhon uusimman julkaisun Kaukametsä, Aleksis Kiven runoja esittelivät kirjallisuudentutkija Johanna Krappe, toimittajat Aimo Hakanen ja Timo Niitemaa sekä kirjan ulkoasun tekijä Juha Lukala. Kirjan voi ostaa 10 eurolla. Näin kaunista kirjaa tuskin kukaan voi olla hankkimatta, mainostettiin.
Esitelmän pitää veljemme Harri Raitis aiheesta Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, kun politiikan oli pakko syrjäyttää juridiikka. Esitelmä perustui tässä kuussa ilmestyvään romaaniin.
Aapiset luovutettiin Ilari Lehtiselle ja Jari Rusaselle.
Kokous alkaa
Aimo Hakanen esitteli Kaukametsä-runokirjan syntyä ja kirjallisuudentutkija Johanna Karppe Turun yliopistosta selosti kirjan runojen jaksotteluna ym.
Ilari Lehtinen saa aapisen
Jari Rusanen vastaanottaa aapisenmaanantai 13. huhtikuuta 2009
torstai 19. maaliskuuta 2009
Kerhokokous 18.3.2009
Uusi jäsen Jussi Anteroinen
Huilulla mustarastaan laulantaa
Kerhon puheenjohjtaja Kantoori Luostarinen avaa kokouksen 18.3.2009
Prof Jyrki Nummi esitelmöi Nikon odysseiasta
Huilulla mustarastaan laulantaa
Kerhon puheenjohjtaja Kantoori Luostarinen avaa kokouksen 18.3.2009
Prof Jyrki Nummi esitelmöi Nikon odysseiasta
torstai 12. maaliskuuta 2009
Ossi Tuusvuoren lähettämä kuvat per 31.12.2009
Ossi Tuusvuori kertoo
Tuusvuori:
Kuva onnitteluhetkestä Sylvesterin ehtoona. Kuvat voi jakaa tietenkin sankarille itselleen ja harkintasi mukaan myös muille hallituksen jäsenille tai kaikille veljille. Perinteisiä printtiversioita voitte myös tulostaa.Onko Agricolan päivän 9.4. tilaisuudesta jo selvyyttä?Agricolan patsas Viipurissa paljastetaan 27.6. - sinne siis niin Kivi-kerhon veljet kuin Agricola-aktiivitkin. Paljastus julkistetaan lähipäivinä ja matkan makkinointi alkaa maaliskuun aikana.
Jos sinulla on ongelmia sähköpostin katselussa, kopioi seuraava osoite selaimeesi:
Tuusvuori:
Kuva onnitteluhetkestä Sylvesterin ehtoona. Kuvat voi jakaa tietenkin sankarille itselleen ja harkintasi mukaan myös muille hallituksen jäsenille tai kaikille veljille. Perinteisiä printtiversioita voitte myös tulostaa.Onko Agricolan päivän 9.4. tilaisuudesta jo selvyyttä?Agricolan patsas Viipurissa paljastetaan 27.6. - sinne siis niin Kivi-kerhon veljet kuin Agricola-aktiivitkin. Paljastus julkistetaan lähipäivinä ja matkan makkinointi alkaa maaliskuun aikana.
Jos sinulla on ongelmia sähköpostin katselussa, kopioi seuraava osoite selaimeesi:
Tilaa:
Kommentit (Atom)